Svantovit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zbruchin jumalankuvan on tulkittu esittävän slaavilaista Svantovit-jumaluutta.

Svantovit (myös Svetovid, Svantevit ja lukuisat muut muunnelmat) on slaavilaisessa mytologiassa sodan jumala. Svantevitia palvottiin erityisesti Rügenin saaren slaaviasukkaiden keskuudessa. Svantevit oli myös heidän peltojensa suojelija, ja sadonkorjuujuhla oli omistettu jumalalle. Saxo Grammaticuksen mukaan Svantevitin tunnusmerkkejä olivat runsaudensarvi ja valkea hevonen.[1]

Hänet kuvattiin nelikasvoisena ja hänellä oli kädessään juomasarvi. Täysi sarvi lupasi hyvää vuotta, tyhjä sarvi taas nälkää ja kuolemaa. Svantovitin lepyttämiseen käytettiin ihmisuhreja, joiksi joutuivat vangiksi jääneet kristityt. Jokaista hänen temppeliään vartioi parisataa miestä. Kuitenkin vuonna 1168 Tanskan kuningas Valdemar I valloitti Svantovitin päätemppelin Arkonassa ja tuhosi sen.[2]

Svantovitin patsaissa oli neljät kasvot, yksi jokaista pääilmansuuntaa kohti.

  • Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996. ISBN 951-0-17102-6
  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
  1. Lurker 1987, s. 178
  2. Cotterell 1996, s. 240
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.