Sitruunaperhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sitruunaperhonen
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Alaheimo: Keltaperhoset Coliadinae
Suku: Gonepteryx
Laji: rhamni
Kaksiosainen nimi

Gonepteryx rhamni
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Sitruunaperhonen Wikispeciesissä
  Sitruunaperhonen Commonsissa

Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.


Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiras ja naaras

Sitruunaperhosen siipien kärkiväli on noin 4–5 cm. Lajin koiras on väriltään sitruunankeltainen, mistä laji on saanut nimensä. Naaras on vihertävän keltainen, limetinvihreä. Siipien keskellä on tummemmat täplät. Muista keltaperhosista poiketen sitruunaperhosella ei ole etusiivissä ollenkaan tummaa reunakuviota.

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sitruunaperhonen on levinnyt lähes koko maahan. Sitruunaperhonen on erittäin yleinen eteläisimmässä Suomessa ja se pysyy yleisenä Etelä-Lappiin saakka. Pohjois-Lapissa se esiintyy harvalukuisemmin. Sitruunaperhonen on eräs Suomen tavallisimmista päiväperhosista ja usein yksi kevään ensimmäisistä lajeista.

Sitruunaperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä jopa maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Keskikesällä aikuisia sitruunaperhosia ei juuri tavata.

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitruunaperhonen elää paitsi kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa, myös luonnonympäristöissä kuten metsien reunoilla. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat heti, kun toukkien ravintokasvit, paatsamat, tulevat lehteen tarjoten toukille suojaa ja ravintoa. Alku- ja keskikesän aikana munat kehittyvät toukiksi. Täysikasvuiset toukat koteloituvat ja kuoriutuvat loppukesällä toisen sukupolven aikuisina, jotka lentävät heinä-syyskuulla. Syyskuulla lento vaimenee ilmojen viiletessä ja perhoset hakeutuvat talvehtimispaikkoihin, josta ne taas kevään koittaessa huhtikuulla heräilevät.

Sitruunaperhosen toukat ovat monofageja ja syövät korpipaatsaman (Rhamnus frangula) ja orapaatsaman (Rhamnus cathartica) lehtiä. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä.

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Sitruunaperhonen – Gonepteryx rhamni Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]