Sinivalkoinen Rintama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinivalkoinen Rintama ry
Perustettu 4. huhtikuuta 2009
Lopetti 2015 (pois puoluerekisteristä)
Johto
Ideologia nationalismi, euroskeptismi
Poliittinen kirjo äärioikeisto
Kansanedustajia 0 (2015)
Europarlamentaarikkoja 0 (2014)
Kunnanvaltuustot 0 (2012)
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansallisten liikkeiden liitto

Sinivalkoinen Rintama (SVR) oli suomalainen nationalistinen puolue, joka poistettiin puoluerekisteristä vuonna 2015. SVR:n toiminnan loppuaikoina puoluetta johti Olavi Mäenpää.[1] Yhdistys perustettiin vuonna 2009 nimellä Vapauspuolue – Suomen tulevaisuus. Puolueeseen liittyi tuolloin muutamia kunnanvaltuutettuja, mutta Vapauspuolue ei saanut paikkoja eduskuntavaaleissa 2011 eikä kunnallisvaaleissa 2012. Vapauspuolue vaihtoi nimensä Sinivalkoiseksi Rintamaksi vuonna 2013 johdon uudistuttua. Eduskuntavaalien 2015 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[2]

Vapauspuolueen logo

Puolueen rekisteröimispaperit vietiin Patentti- ja rekisterihallitukseen 6. huhtikuuta 2009 ja puolue merkittiin yhdistysrekisteriin 1. lokakuuta 2009. Puoluerekisteriin vaadittavien kannattajakorttien kerääminen aloitettiin 9. helmikuuta 2010. Syksyllä 2010 Vapauspuolue toimitti kortit oikeusministeriöön. Vapauspuolue lisättiin puoluerekisteriin 22. marraskuuta 2010.[3] Yhdistyksen nimeen lisättiin VP-lyhenne 26. toukokuuta 2010.

Turkulainen kaupunginvaltuutettu ja Suomen Kansan Sinivalkoisten puheenjohtaja Olavi Mäenpää liittyi Vapauspuolueeseen syyskuussa 2010 ja hänestä tuli puolueen ensimmäinen kaupunginvaltuutettu.[4] Myös sinivalkoisten entinen sihteeri Ari Laakso liittyi Vapauspuolueeseen.[5] Marraskuussa puolueeseen loikkasivat kaupunginvaltuutetut Maarit Rostedt (kok., Turku)[6] ja Kalevi Satopää (sit., Salo).[7] Myös IKL:n Matti Järviharju siirtyi Vapauspuolueeseen.

Lokakuussa 2011 puoluevaltuuskunta valitsi kokouksessaan Vapauspuolueen uudeksi puheenjohtajaksi Lisbet Puttosen ja puoluesihteeriksi Anja-Liisa Kankaan.[8] Marraskuussa puoluehallitus päätti erottaa puolueesta Olavi Mäenpään, koska hän oli arvostellut julkisesti uutta puoluejohtoa ja siten vahingoittanut puoluetta. Mäenpää piti erottamistaan laittomana ja jatkoi Vapauspuolueen valtuustoryhmässä[9] ja kanteli asiasta oikeuteen. Mäenpää piti laittomana myös hänet erottaneen hallituksen valinnutta syyskokousta. Pirkanmaan käräjäoikeus kumosi puoluevaltuuskunnan kokouksen päätösvaltaisuuden maaliskuussa 2012.[10] Toukokuun alussa Kangas toimitti puolueen konkurssihakemuksen Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Mäenpää piti myöhemmin samalla viikolla ylimääräisen puoluekokouksen Ilmajoella ja ilmoitti olevansa uusi puheenjohtaja. Puttonen puolestaan ilmoitti olevansa edelleen puheenjohtaja ja valittavansa kokouksesta. Puttonen kertoi myös aikeesta järjestää elokuussa kokous, jossa puolueen nimi vaihdettaisiin Naisten puolueeksi.[11] Konkurssihakemus jätettiin tutkimatta, koska puoluehallitus peruutti sen 11. toukokuuta 2012.[12]

Sinivalkoinen Rintama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2013 Patentti- ja rekisterihallitus merkitsi Vapauspuolueen puheenjohtajaksi Olavi Mäenpään, joka ilmoitti, että yhdistyksen nimi vaihdetaan "sinivalkoisuuteen viittaavaksi".[13] Marraskuussa 2013 Kokkolassa pidetyssä puoluekokouksessa puolueen nimeksi vaihdettiin Sinivalkoinen Rintama.[1]

Kansainväliset yhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinivalkoinen Rintama kuului Alliance of European National Movements -nimiseen eurooppalaiseen nationalistipuolueiden liittoumaan, johon kuuluvat lisäksi muun muassa Nationaldemokraterna Ruotsista, British National Party (BNP) Britanniasta, Front National Ranskasta ja Jobbik Unkarista. Sen pääaihe on kansallismielisyys.[14]

Vaalitulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2011 4 285 0,15 % [15]
Kunnallisvaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2012 15 0,00 % [16]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2014 1 176 0,07 % [17]

Eduskuntavaaleissa 2011 Vapauspuolue asetti yhteensä 60 ehdokasta kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä, mutta se jäi ilman kansanedustajia. Puolueen kannatus oli suhteellisesti suurinta (0,6 %) Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Eniten ääniä keräsi Olavi Mäenpää (1 026).

Kunnallisvaaleissa 2012 Vapauspuolue asetti vain yhden ehdokkaan, puheenjohtaja Lisbet Puttosen, joka sai 15 ääntä Kaarinassa ja jäi valitsematta.[18] Olavi Mäenpää oli kunnallisvaaleissa ehdolla omalta yhteislistaltaan Turussa. Mäenpään päästyä puolueen puheenjohtajaksi hän alkoi edustaa Turun kaupunginvaltuustossa Sinivalkoista Rintamaa. 11. huhtikuuta 2016 Turun kaupunginvaltuuston Sinivalkoinen Rintama -valtuustoryhmä vaihtoi kuitenkin nimekseen Suomidemokraatit.[19]

Europarlamenttivaaleissa 2014 Sinivalkoinen Rintama asetti viiden ehdokkaan listan, joka keräsi 0,07 %:n kannatuksen. Eniten ääniä sai Anu Palosaari, yhteensä 553 kappaletta, lähes puolet puolueen koko kannatuksesta. Puolueen puheenjohtaja Olavi Mäenpää ei ollut ehdokkaana.

Eduskuntavaaleissa 2015 Sinivalkoinen Rintama ei asettanut yhtäkään ehdokasta missään vaalipiirissä. Tämän vuoksi puolue jäi ilman paikkoja jo toisissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa, mikä johti varmuudella jo ennen vaaleja puolueen poistamiseen puoluerekisteristä.

Puolueohjelmassa ajettiin muun muassa seuraavia asioita:

  1. Oikeus kotimaahan sekä yhteiskunnan olemassaolon vahvistaminen
  2. Lapsen ja äidin suojelu sekä naisen aseman parantaminen
  3. Haitallisen maahanmuuton pysäyttäminen sekä yhteiskuntarauhan turvaaminen
  4. Suomen tulevaisuus, puolustusvoimat, sotilasliittoumat ja EU-jäsenyys
  5. Suomen kaikkien viiden ydinvoimalan sulkeminen ja Olkiluodon kolmannen voimalan rakennustöiden keskeyttäminen

Puolue kieltäisi moskeijoiden, minareettien ja "näkyvien mahdinosoitusten" rakentamisen.[20]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Vapauspuole vaihtoi nimekseen Sinivalkoinen Rintama rp. 29.11.2013. Turun Sanomat. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 3.12.2013.
  2. Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä Valtioneuvosto. 7.5.2015. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
  3. Maahanmuuttokriittinen Vapauspuolue puoluerekisteriin 22.11.2010. Yle. Viitattu 23.11.2010.
  4. Mäenpää vaihtaa Vapauspuolueeseen Turun Sanomat. 20.9.2010. Arkistoitu 7.10.2011. Viitattu 23.11.2010.
  5. Vapauspuolue! Ari Laakson blogi. 20.9.2010. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 23.11.2010.
  6. Turun valtuutettu Maarit Rostedt loikkasi Vapauspuolueeseen (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 29.11 2010
  7. Satopää vapauspuolueeseen (Arkistoitu – Internet Archive) Salon Seudun Sanomat 29.11 2010
  8. Anna Kivinen: Lisbet Puttonen vapauspuolueen puoluejohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen 10.10.2011
  9. Vapauspuolue erotti Olavi Mäenpään (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 11.11.2011
  10. Oikeus kieltää Mäenpään potkut Vapauspuolueesta[vanhentunut linkki] Turun Sanomat 3.2.2012; Käräjäoikeus kumosi Vapauspuolueen hallituksen valinnan (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 29.3.2012
  11. Vapauspuolueesta kaavaillaan Naisten puoluetta (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 7.5.2012
  12. Turun Sanomat 31.5.2012
  13. Mäenpää johtaa Vapauspuoluetta (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 17.6.2013
  14. Peppiina Ahokas, Vapauspuolue lopettaa toimintansa, Helsingin Sanomat s. A 10, 4.5.2012
  15. Eduskuntavaalit 2011 - tulos puolueittain vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  16. Kunnallisvaalit 2012 - tulos puolueittain vaalit.fi. 14.6.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  17. Europarlamenttivaalit 2014 - tulos puolueittain vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  18. Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä 37 125 ehdokasta Tilastokeskus 18.10.2012; Ehdokkaiden äänet / Kaarina Oikeusministeriö 14.6.2013
  19. Mäenpää, Olavi: Turun kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 §:n mukainen ilmoitus turku.fi. 11.4.2016. Turun kaupunki. Viitattu 28.8.2017.
  20. Puolueohjelma (Internet Archiven 1.8.2012 arkistoima versio) Vapauspuolue - Suomen tulevaisuus. Arkistoitu 1.8.2012. Viitattu 10.9.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]