Seija Salmiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seija Annukka Salmiala (s. 22. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen viulisti ja musiikkipedagogi.[1][2]

Salmiala adoptoitiin Bruno Salmialan perheeseen vuonna 1945. Hän aloitti viulutunneilla käymisen 6-vuotiaana ja aloitti ylioppilaaksi kirjoitettuaan vuonna 1961 opiskelun Sibelius-Akatemiassa.[1] Häntä opetti siellä Arno Granroth.[2] Salmiala opiskeli myös Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä, estetiikkaa ja fonetiikkaa. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1965 ja suoritti filosofian lisensiaatin lisensiaatin tutkinnon vuonna 1975. Salmiala sai Suomen Kulttuurirahaston apurahan vuonna 1966 ja pääsi opintojaksolle Pariisiin.[1] Pariisissa hänen opettajanaan oli Gabriel Bouillon. Salmiala osallistui myös kesäkursseille Salzburgissa ja Nizzassa.[2]

Salmiala piti ensikonserttinsa vuonna 1964 ja sai Kuopion viulukilpailun kolmannen palkinnon vuonna 1973. Hän oli Jean Sibelius -viulukilpailun sihteerinä vuosina 1970 ja 1975.[2] Salmiala on toiminut sihteerinä myös Suomen Solistiyhdistyksessä ja Pariisin taiteilijakaupungin säätiössä. Hän laati oppikirjat Säveltapailu B ja Säveltapailu C sekä harjoitusvihon Säveltapailu 4. Lisäksi hän suomensi Galamianin viulumetodin.[1]

Vuoteen saakka 2002 Salmiala työskenteli Sibelius-Akatemiassa säveltapailun lehtorina.[1] Hän oli vuodesta 1972 naimisissa pianisti Timo Mikkilän kanssa.[2]

  1. a b c d e Seija Salmialan rahasto Suomen Kulttuurirahasto, viitattu 1.3.2024
  2. a b c d e Otavan iso musiikkitietosanakirja (toim. Ala-Könni ja muut), ISBN 951-1-02380-2