Sandra Hagman
| Sandra Pauliina Hagman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. maaliskuuta 1982 Savonlinna, Suomi |
| Ammatti | historian tutkija, sosiaalityöntekijä, opettaja, tietokirjailija |
| Lapset | 2001, 2005 ja 2019 |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Doctor of History and Civilization 2014, Yhteiskuntatieteiden maisteri 2008, Yhteiskuntatieteiden maisteri 2016, Ammatillinen opettaja 2020 |
| Merkittävät teokset | Seven queer brothers 2014, Seitsemän kummaa veljestä 2016 |
Sandra Pauliina Hagman (s. 15. maaliskuuta 1982 Savonlinna) on suomalainen historioitsija, tietokirjailija, yhteiskuntatieteilijä, sosiaalityöntekijä, opettaja ja Helsingin kuntapoliitikko. Hänet tunnetaan työstään seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien aseman parantamiseksi.
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandra Hagman on väitellyt suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta European University Institutessa Firenzessä vuonna 2014. Tutkimus Seven Queer Brothers, Narratives of Male Same Sex Relations from Modernizing Finland 1894-1971 sai kansallisesti paljon huomiota.[1] [2][3] Väitöksessä osoitettiin ettei miesten välistä halua nähty sotia edeltävässä Suomessa ongelmana ja ettei satunnaiseen miesten väliseen seksiin tarvinnut liittyä homoseksuaalista identiteettiä. Lisäksi Hagman on tutkinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistö-järjestöjen aktivismin mahdollisuuksia Tansaniassa[4] ja traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa Suomessa.[5][6]
Hagman on kirjoittanut historia-tietokirjan Seitsemän kummaa veljestä, kertomuksia suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta (Gaudeamus 2016) [7]. Teos voitti QX Kunniapalkinnon QX Gay Gaalassa vuonna 2017.[8] Gaalan jälkeen Hagman puolusti voimakkaasti Tuure Boeliuksen nimitystä vuoden homoksi.[9] Hagman on esiintynyt usein mediassa puhumassa seksuaalivähemmistöihin liittyvistä kysymyksistä.[10][11][12][13][14] Hagman on käsikirjoittanut Kansallismuseon Hämeenlinnan vankilamuseon Miehimyssellin, jossa yhdessä vankilasellissä kerrotaan homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin historiasta.
Koulutus ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historian tohtoriksi Hagman väitteli vuonna 2014 European University Institutesta. Tätä ennen hän opiskeli Joensuun yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka vuonna 2008. Erasmus-vaihto-opinnot hän suoritti Università degli studi di Firenzessä vuonna 2008. Lisäksi Hagman on kouluttautunut sosiaalityöntekijäksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2016 ja ammatilliseksi opettajaksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vuonna 2020. Hagman on myös kouluttautunut lasten edunvalvojaksi lastensuojelu- ja rikosprosesseissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa vuonna 2020.
Sosiaalityössä Hagman on profiloitunut erityisesti lasten ja maanhanmuuttajien oikeuksien puolustajaksi. Sosiaalityötä Hagman on tehnyt alaikäisten turvapaikanhakijoiden, traumatisoituneiden kiintiöpakolaisten, paperittomien ja lastensuojelulasten kanssa. Hagman on kehittänyt yksin alaikäisinä tulleille turvapaikanhakijoille kummiperhetoimintaa ja toiminut yksityismajoittajana. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat näkyneet myös hänen poliittisessa aktiivisuudessa.[15] Lisäksi Hagman on sosiaalialan tuntiopettaja Laurea-ammattikorkeakoulussa.[16]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hagman valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi Vasemmistoliiton listalta vuoden 2017 kuntavaaleissa. Hän sai 570 ääntä.[17] Hagman on toiminut vuodesta 2017 myös Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä.
Aiemmin Hagman on valittu Vasemmistoliiton listalta Joensuun kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi vuonna 2005 ja vuonna 2007 hän nousi varsinaiseksi valtuutetuksi. Lisäksi Hagman toimi Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä ja sen jaoston jäsenenä 2005-2007. Yliopistopolitiikassa Hagman oli aktiivinen vuosina 2003-2005 ollen Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja -hallituksen jäsenenä ja Joensuun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hagman on avoimesti kertonut syntyneensä Imatran ensikodissa.[18] Hagman itse sai ensimmäisen lapsensa 19-vuotiaana (seuraavat 2005 ja 2019). Hagman on painottanut hyvinvointivaltion merkitystä hänen ja perheensä elämässä. Hagman asui pikkulapsuutensa Imatralla, Savonlinnassa ja Jyväskylässä. Ollessaan 10-vuotias, hän muutti Joensuuhun. Ylioppilaaksi Hagman kirjoitti vuonna 2001 Joensuun lyseon lukiosta ja aloitti yhteiskuntapolitiikan opinnot Joensuun yliopistossa. Vuonna 2007 Hagman muutti perheineen Firenzeen Italiaan ensin Erasmus-vaihtoon ja sitten väitörkirjatutkijaksi. Vuonna 2012 Hagman palasi Suomeen, Helsinkiin. Helsingissä Hagman asuu perheineen Länsi-Pasilassa.
Ensimmäiset kirjalliset ansionsa Hagman osoitti voitettuaan 12-vuotiaana Sadun päivän kirjoituskilpailun (nykyisin Napero Finlandia) kahdessa sarjassa sadullaan Tarina lihavasta hiiriperheestä. Satu julkaistiin teoksessa Sadun päivä vuonna 1996[19]. Pikku Kakkonen teki Hagmanin sadusta animaation vuonna 1997.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://areena.yle.fi/1-2157885
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7032073
- ↑ http://hulivilipoika.blogspot.com/2015/01/voimalla-seitseman-miehen-sandra.html
- ↑ Sandra Hagman: LBGT-järjestöjen toiminnan mahdollisuudet ja rajat Dar es Salaamissa Tansaniassa (2016) epublications.uef.fi.
- ↑ Sandra Hagman: Työ on varmasti vielä lapsenkengissä, Selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoidosta. HDL. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sandra Hagman et al: Toivon taimia HDL raportteja. 2018.
- ↑ Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä kirja. 2016. Gaudeamus. Arkistoitu 10.8.2020.
- ↑ QX Gay Gaala fi.wikipedia.org.
- ↑ Tutkija vastaa vuoden homo -tunnustuksesta järkyttyneelle kansanedustajalle: "Se joka näkee siinä jotain pervoa, voi syystä miettiä omaa pervouttaan" www.iltalehti.fi. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ ”Ylen aamu-tv: Homouden historia Suomessa”.
- ↑ ”101 kirjaa | 1937 Martti Laine: Kuilu”.
- ↑ Tutkija: Homo oli miehimys sata vuotta sitten yle.fi. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ ”Ylen aamu | Ylen aamu-tv: Homouden historia Suomessa”.
- ↑ Kalle Haatanen: Suomalaisen homohistorian muutos | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ [https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3b/3bfe7095ceebb22ec33a64b44683ebd11d4f9840.pdf Helsingin kaupunginvaltuusto Aloite 11.10.2017] dev.hel.fi.
- ↑ Linkedin Sandra Hagman linkedin.com.
- ↑ Helsinki - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle Vaalien tulospalvelu. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ Sandra Hagman: Mun eka koti oli ensikoti facebook.com.
- ↑ Sadun päivä Kirjasampo. Viitattu 11.9.2020.