Sampsa Kataja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sampsa Kataja
Sampsa Kataja Suomi-areena-tapahtumassa 2014.
Sampsa Kataja Suomi-areena-tapahtumassa 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt3. huhtikuuta 1972 (ikä 52)
Kerava
Ammatti Asianajaja
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomus
Asema Kansanedustaja (2007–2015)
Vaalipiiri Satakunnan vaalipiiri
Kotipaikka Pori
Puoliso Inka Anneli Kataja (1996–2017)
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Sampsa Kalle Henrikki Kataja (s. 3. huhtikuuta 1972 Kerava) on suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja asianajaja. Kataja on toiminut Porin kaupunginvaltuustossa vuosina 1997−2017 sekä kaudella 2021−2025 ja kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2007–2015.[1]

Vuonna 2015 Kataja siirtyi politiikasta kansainvälisen asianajotoimisto Evershedsin osakkaaksi.[2]

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataja suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1998.[1] Lisäksi hän on suorittanut kansainvälisen oikeuden opintoja Uppsalan yliopistossa vuonna 1997.[1] Hänestä tuli varatuomari vuonna 1999 auskultoituaan Porin käräjäoikeudessa sekä hovioikeudessa vuosina 1998–1999, minkä jälkeen Kataja työskenteli asianajajana.[1] Asianajajatutkinnon hän suoritti vuonna 2002.[1]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Kataja valittiin ensimmäisen kerran Porin kaupunginvaltuustoon.[3] Vuosina 2005–2008 hän oli valtuuston puheenjohtaja[4], 2009–2012 kolmas varapuheenjohtaja[5] ja 2013−2016 ensimmäinen varapuheenjohtaja.[6]

Kataja valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 2007 vaaleissa 8 463 äänellä. Hän oli Satakunnan vaalipiirin eniten ääniä saanut ehdokas.[7] Hänet valittiin jatkokaudelle kevään 2011 vaaleissa 6 425 äänellä.[8] Vuosina 2008–2012 Kataja toimi kaksi kautta kokoomuksen varapuheenjohtajana.[9][10] Eduskunnassa Kataja oli lakivaliokunnan (2007–2011), sivistysvaliokunnan (2007–2008, 2008–2009 ja 2010–2011), valtiovarainvaliokunnan ja sen alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston (2011–2015) jäsen sekä verojaoston puheenjohtaja (2011–2015). Vuosina 2007–2011 hän oli myös Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen.[1]

Joulukuussa 2011 Kataja esiintyi humalassa eduskunnan täysistunnossa.[11] Kokoomusjohto tuomitsi käytöksen sopimattomana, ja Kataja pahoitteli toimintaansa varapuhemies Pekka Raville.[12]

Heinäkuussa 2014 Kataja ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän kertoi haluavansa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa ja palaavansa takaisin asianajajan töihin ja elinkeinoelämään, mutta jatkavansa Porin kunnallispolitiikassa.[13] Kataja ei myöskään pitänyt kansanedustajien palkkioita riittävän kilpailukykyisinä, jotta ne houkuttelisivat esimerkiksi juristeja ja muita asiantuntijoita politiikkaan.[14]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kataja sai 3158 ääntä ja jäi varasijalle.

Vaalirahoituskohu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen vaalirahoituskohu

Vuonna 2007 Kataja sai eduskuntavaalikampanjaansa 54 200 euroa Satakunnan tulevaisuus 2011 -yhdistykseltä. Hän kertoi, ettei täsmällisesti tiennyt, ketkä yhdistystä ovat rahoittaneet.[15] Nova Groupin toimitusjohtaja Arto Merisalo kertoi Katajan kiittäneen häntä henkilökohtaisesti saamastaan vaalituesta jo huhtikuussa 2007, mutta Kataja kiisti tunteneensa Merisaloa vielä tuolloin.[16] Merisalo väitti Katajan yrittävän peitellä suhteitaan vaalirahoittajiin.[17]

Kataja oli Kuntien eläkevakuutus Kevan hallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2013.[1] Samaan aikaan tutkittiin Kevan ja Nova Groupin välisiä Rovaniemen kelkkatehtaaseen liittyviä epäselvyyksiä, jotka johtivat Kevan toimitusjohtaja Markku Kauppisen eroon heinäkuun alussa 2009.[18] Katajan mukaan Kauppinen ja Merisalo pyrkivät toistuvasti mustamaalaamaan häntä.[19] Tutkinnan kohteena olivat tapahtumat ajalta ennen Katajan nousua eduskuntaan tai Kevan hallituksen puheenjohtajuutta.

Elokuun alussa 2010 poliisi aloitti tutkinnan Katajan osuudesta Rovaniemen kelkkatehtaan tapauksessa.[20] Häntä epäiltiin aluksi lahjuksen ottamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä,[21] mutta rikosnimikkeet lievenivät myöhemmin tuottamukselliseksi virkavelvollisuuden rikkomiseksi ja lahjusrikkomukseksi[22]. Epäilyt liittyivät Katajan saamaan vaalirahoitukseen ja mahdolliseen toimien esteellisyyteen Kevan hallituksessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei kuitenkaan nostanut syytettä, sillä hänen mukaansa ei ollut näyttöä Katajan syyllistymisestä rikokseen.[23]

Eduskuntavaalit 2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkuutesta Kataja luopui, kun hänestä tehtiin häirintäilmoitus maakuntaliiton matkalla Brysselissä. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtajan Hannele Räikkösen mukaan Kataja ”oli tilanteessa ja oikeastaan koko matkan ajan päihtynyt”.[24]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataja on Porin entisen kaupunginkamreerin Martti Katajan poika. Katajalla on kolme lasta,[1] joista yksi pelaa salibandyä FBT Karhujen edustusjoukkueessa.

  1. a b c d e f g h Sampsa Kataja Suomen kansanedustajat. 2.10.2013 (päivitetty). Eduskunta. Viitattu 7.10.2013.
  2. Laakso, Antti: Sampsa Kataja suuren lakitoimiston osakkaaksi – politiikka jää taka-alalle Yle Uutiset. 23.3.2015. Viitattu 23.3.2015.
  3. Kunnallisvaalit 1996, valitut ehdokkaat Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 16.4.2017.
  4. Porin kaupunginvaltuuston jäsenet 2005-2008 7.2.2005. Internet Archive. Viitattu 15.4.2017.
  5. Porin kaupunginvaltuuston jäsenet 2009-2012 14.7.2009. Internet Archive. Viitattu 16.4.2017.
  6. Porin kaupunginvaltuuston jäsenet 2013-2016 20.5.2014. Internet Archive. Viitattu 16.4.2017.
  7. Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Satakunnan vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.3.2015.
  8. Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Satakunnan vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.3.2015.
  9. Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi Eija-Riitta Korhola, Henna Virkkunen ja Sampsa Kataja Yle Uutiset. 15.6.2008. Viitattu 23.3.2015.
  10. Sutinen, Teija & Ollikainen, Marjo: Sampsa Kataja putosi kokoomuksen johdosta HS.fi. 17.6.2012. Viitattu 23.3.2015.
  11. Humalassa eduskunnassa! 3.3.2012. Iltalehti. Viitattu 7.10.2013.
  12. Kokoomusjohtaja tuomitsee Katajan käytöksen 3.3.2012. Iltalehti. Viitattu 7.10.2013.
  13. Liekari, Tuuli: HS: Sampsa Kataja jättää politiikan yle.fi. 14.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 14.7.2014.
  14. Päivinen, Elina: Kansanedustajat: Eduskuntaan ei pyritä palkan vuoksi Yle Uutiset. 12.2.2015. Viitattu 5.9.2015.
  15. Vaalirahoitussoppa paisuu – edustaja sai huomattavan summan "outoa" rahaa mtv3.fi. 15.5.2008. Viitattu 2.4.2010.
  16. Kataja tyrmää Merisalon väitteet kytköksistä: ”Kiitokset ovat voineet mennä sekaisin” 11.7.2009. Uusi Suomi. Viitattu 2.4.2010.
  17. Merisalo: "Kataja peittelee suhteitaan kohuliikemiehiin" 11.7.2009. Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2013.
  18. Kevan toimitusjohtaja Kauppinen eroaa Yle Uutiset. 6.7.2009. Viitattu 5.9.2015.
  19. Laitinen, Joonas: Kataja ja Merisalo syyttävät toisiaan mustamaalauksesta (Arkistoitu sivu) HS.fi. 11.7.2009. Viitattu 5.9.2015.
  20. Sampsa Katajan roolia selvitetään kelkkatehdastutkinnassa 5.8.2010. Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2013.
  21. Kataja uskoo rikosepäilynsä kaatuvan kuulustelussa Yle Uutiset. 13.8.2010. Viitattu 5.9.2015.
  22. Uusi käänne Sampsa Katajan rikostutkinnassa Uusi Suomi. 27.8.2010. Viitattu 27.8.2010.
  23. Kataja ei saa syytettä vaalirahajupakassa Yle Uutiset. 31.3.2011. Viitattu 5.9.2015.
  24. SK: Sampsa Kataja luopuu eduskuntavaaliehdokkuudesta – taustalla tapahtumat Brysselin-matkalla Ilta-Sanomat. 6.2.2023. Viitattu 6.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]