Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ryövärinkuoppa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ryövärinkuoppaan laskeutuvat portaat.
Ryövärinkuopan kasvillisuutta.

Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue on Ruovedellä, Pirkanmaalla sijaitseva luonnonsuojelualue kantatie 66:n itäpuolella. Paikalle on Orivedeltä matkaa noin 26 kilometriä ja Ruovedeltä noin 15 kilometriä.[1] 6,5 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1960 ja sitä ylläpitää Metsähallitus.

Ryövärinkuopan pohjalla virtaa kirkasvetinen rotkolaakson lähde, jossa kasvaa eteläisiä kasveja, koska lähde ei jäädy talvella ja kasvukausi on pitkä, mutta kesällä viileä. Lähteellä kasvavat lehtotähtimö, rönsyleinikki ja purolitukka, jotka muodostavat kasvillisuuden vihreän pohjan. Lähteellä kukkii myös keltainen lehtopalsami, joka singauttaa kosketuksesta siemenensä emokasvin läheisyyteen. Lähteen pohjoispuolella on majavapato.

Varsinainen ryövärinkuoppa on suuri suppa, jota Zachris Topelius kuvaa Talvi-iltain tarinoiden kertomuksessa Kulta-aave seuraavasti:

»Paikka on tunnettu nimellä ’ryövärin ruoppi’ tai rosvoluola ja se sijaitsee oikealla puolen tietä etelästä päin tultaessa ja ainoastaan muutaman askelen päässä kymmenennestä virstanpatsaasta Ruhalan kestikievarista lukien. Seutuatuntematon ajaa helposti ohi huomaamatta muuta kuin korkean ja tiheän havumetsän, jota kasvaa tien molemmilla puolin; mutta ken ottaa vaivakseen astua ajas ajoneuvoistaan, huomaa aivan tien vieressä ja puoleksi kuusien varjossa synkän äkkisyvänteen niin tarkoin rotkon seinämien ja ylitse riippuvien oksien suojaamana, että sen pohjassa on aivan hämärää ja viileätä keskellä kuumaa, aurinkoista kesäpäivääkin. Siinä, kertoo kansantaru, ovat rosvot ennenmuinoin majailleet väijyskellen matkustajia; monen markkinamiehen hyvinvarustettu kuorma ja monen pellavakauppiaan sattumalta täyteläinen rahakukkaro on siinä ryöstetty, ja kenties on joskus viaton veri tahrannut tienvieren ruskeaa kanervikkoa. Mutta rosvot ovat aina, takaa-ajolta turvassa, vetäytyneet takaisin syviin rotkoihin ja laaksoihin, joita lähtee ’ryövärin ruopista’ etemmäksi suureen metsään.»

[2]

Alueelle on tehty jalkaisin kuljettava noin puolen kilometrin pituinen polku, joka alkaa pysäköintialueelta.

Alue on saanut nimensä entisaikojen maantierosvojen piilopaikasta.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.