Maantierosvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maantierosvo

Maantierosvo on rikollinen, joka anastaa maantiellä liikkuvilta ihmisiltä omaisuutta tai rahaa. Maantierosvot käyttivät usein rikoksessaan apuna väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Maantierosvous oli esimodernina aikana yleistä, mutta 1700-luvun jälkeen rikollisuuden laji on vähentynyt.[1] Nykyään kehittyneissä maissa maantierosvousta ei juuri esiinny.

Maantierosvot liikkuivat joko ratsastaen tai jalan. Jalan liikkuvat rosvot (engl. footpad) olivat tyypillisesti osa ainakin jollain tapaa organisoitunutta ryhmää. Usein he kohdistivat ryöstönsä jalan kulkeviin uhreihin, ja he saattoivat käyttää ryöstönsä tukena rajuakin väkivaltaa. Hevosella liikkuvat maantierosvot (engl. highwayman) toimivat useammin yksin tai pieninä ryhminä, ja hyökkäsivät myös kärryillä tai ratsastaen liikkuvien uhrien kimppuun. Hevosella liikkuvat rosvot luottivat jalan riikkuvia rosvojoukkoja useammin uhkauksen voimaan, jolloin rikoksen uhrin tappaminen ei ollut välttämätöntä.[1]

Maantierosvous oli yleistä esimodernina aikana. 1700-luvun loppupuolelta alkaen maantierosvous alkoi kuitenkin vähenemään. Syinä tähän on ainakin se, että maanteitä valvovien viranomaisten määrä lisääntyi, maantierosvoja majoittaville majataloille alettiin asettamaan sanktioita, kaupungistuminen johti asumattomien maantieosuuksien harvenemiseen ja pankkijärjestelmän kehittyminen vähensi matkalaisten tarvetta kuljettaa käteistä rahaa.[1]

Maantierosvous (Qat' al-Tariq) on islamissa yksi vakavimmista rikoksista, ja se on Koraanissa määrätyn rangaistuksen (hudud) alainen. Rangaistus on mestaus tai ristiinnaulitseminen jos ryöstöön liittyy murha ja käsien tai jalkojen amputaatio ilman sitä.[2]