Ryökäsvesi-Liekune

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ryökäsvesi-Liekune
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Savo
Kunnat Hirvensalmi
Koordinaatit 61°37′48″N, 26°48′39″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Puulaveden alue (14.92)
Järveen laskevat uomat Suonsalmen kanava, Hintikanjoki
Lasku-uoma Kissakosken kanava
Järvinumero 14.922.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 94,7 m [1]
Pituus 19,814 km [1]
Leveys 7,695 km [1]
Rantaviiva 208,68 km [2]
Pinta-ala 50,2103 km² [2]
Valuma-alue 3 435 km² [3]
Saaria 162 [1]
Kartta
Ryökäsvesi-Liekune

Ryökäsvesi-Liekune ovat Etelä-Savossa Hirvensalmella sen kirkonkylän ympärillä sijaitsevat kaksi järviallasta, joiden vedenpinta on samalla korkeudella Puulan kanssa. Sen vuoksi voidaan perustellusti ajatella, että Liekune ja Ryökäsvesi ovat Puulaan kuuluvia järvenosia. Vesistöviranomaiset ovat yhdistäneet Ryökäsveden ja Liekuneen yhdeksi kokonaisuudeksi, jota on hydrologisesti järkevä käsitellä. Paikalliset käyttävät järvialtaista eri nimiä: Liekune ja Ryökäsvesi.[1][2][4]

Ryökäsvesi-Liekuneen järvialue on 19,8 kilometriä pitkä, 7,7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 5 021 hehtaaria eli 50,2 neliökilometriä. Järvialtaita erottaa neljä kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä niemi, jonka eteläosassa sijaitsee Hirvensalmen kirkonkylä. Niemenkärjen eteen jää noin 250 metriä leveä salmi, jonka keskellä sijaitsee Rapasaari. Saaren pohjoispuolinen salmi on nimeltään Hirvensalmi ja eteläpuolinen Haukonsalmi. Salmet ylittää seututie 429. Järvialtaissa on kartan mukaan yhteensä 162 saarta ja niiden rantaviivan yhteispituus on 208,7 kilometriä.[2][1]

Järvi sijaitsee drumliinialueella ja sen ympäristön mäet ovat moreenimäkiä eli drumliineja. Nimeltä mainiten niitä ovat esimerkiksi Vahvamäki, Mäkärämäki, Raappalanmäki, Iikanmäki, Hasanmäki, Palomäki, Onttojenmäki ja Merrasmäki. Ryökäsjärven itärantaa seuraa katkonainen harjujakso, jonka erottaa maastossa selvästi Hintsalanjoen alueella, Haapasaaressa, Rehniönniemellä ja Vilkonharjulla.[4]

Liekune on 10,0 kilometriä pitkä ja 2,7 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 1 350 hehtaaria. Samankokoisen Vahvajärven erottaa Liekuneesta yli kilometrin leveä kanna. Hirvensalmen taajama-alueen läpi kulkeva seututie seuraa Liekuneen itärantaa. Järvenosan rannoilla on vapaa-ajan asutusta, mutta kiinteää asutusta on vain paikoitellen. Teollisuutta edustaa lounaisrantaan sijoitettu saha, jonka pohjoispuolella on vedenpuhdistamo. Rantojen läheisyydessä sijaitsee Suonsalmen, Noukkalanmäen, Pöyryn, Rajarannan, Haukonmäen ja Humpurinmäen kulmakunnat ja asuinalueet. Järvelle näkyviä mäkiä ovat länsipuolella ainakin 165 metrin korkeuteen kohoava Vahvamäki, jonka laella on peltoviljelyä, ja itäpuolella 155 metrin korkeuteen kohoava Onttojenmäki. Sen juurella järven rannassa toimii leirintäalue. Rantaviivan erityispiirteen muodostaa yli kilometrin pituinen Tihuniemi, joka työntyy järvelle pohjoisen suuntaan. Sen suojaan länsipuolelle jää Tihulahti ja Maariansaaren väliin Kellarilahti.[1][5]

Liekuneessa on kartasta laskettuna 47 saarta eli alle kolmanneksen kaikista saarista. Kirkonkylän edustalla sijaitsevat esimerkiksi Lehtinen, Koirasaari yhdessä Kalliosaaren kanssa ja suuri Siikasaari. Peurasaari näyttää kartassa maatuneen mantereeseen kiinni. Kankaistensaari on hyvin pitkä ja kapea saari. Kuikkosaari, Pöyryn Lehtinen, Lehtisenluodot ja Kotkatsalo muodostavat luonnonsuojelualueen. Maariansaareen johtaa tie vapaa-ajan asunnoille. Järvenosan pohjoisosassa on kivikkoista ja pieniä luotoja. Siellä sijaitsevia saaria ovat esimerkiksi Eljas, Hunttana, Satusaari, Pitkäsaari, Kummelisaari ja Hoikkasaari. Suonsalmen kanavan ruoppausmaat on kasattu kummallekin puolelle kanavaa Tekoniemeksi ja Tekosaareksi. Järven rajana voidaan pitää seututien 431 siltaa, joka ylittää Suonsalmen. Järvenosan eteläpäästä saa alkunsa Kissakosken kanava, joka päättyy 850 metrin jälkeen Kissakosken voimalaitokselle.[1][6]

Ryökäsvesi on 13,7 kilometriä pitkä ja 7,2 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 3 680 hehtaaria. Järvenosat ovat varsin erilaisia. Kun Liekune on pitkänomainen järviallas, on Ryökäsvesi rikkonaisempi. Sen kaksi suurta niemeä Rehniönniemi ja Kilkinsaarien niemi ovat rantaviivaltaan monipolvisia niemiä, joiden suojiin jää pitkiä lahtia. Rehniönniemi on lähes neljä kilometriä pitkä. Sen niemenkärjen sisään jää Köyhälahti ja niemen taakse itäpuolella jää suojaan yhdeksän kilometriä pitkä lahti Kotkatvesi. Lahdensuun eteläpuolella sijaitsee suuri Haapasaari ja saaren eteläpuolella aukeaa järvenselälle Merraslahti. Merraslahden eteläpuolella työntyy länteen päin Kilkinsaaret niminen yli 3,5 kilometriä pitkä niemi. Niemen edustalla sijaitsee suuret saaret Häyrynen ja Vuohisaari, jotka osaltaan sulkevat niemen eteläpuolelle Hintikanselän. Hintikanselkä on laaja lahti, jolla on suuri järvenselkä. Siitä työntyy etelään kapea Lamminlahti. Ryökäsveden itärannassa sijaitsee kilometrin leveä Särkiniemi, joka suojaan jää Mäntykaarteenlahti. Aiemmin toteutettu järvenlasku näkyy vielä selvästi paikannimistössä. Kilkinsaaret ovat maatuneet niemeksi, Särkiniemen edustalla sijaitsevat Naurissaari ja Kangassaari ovat yhdistyneet yhdeksi saareksi ja pohjoisosissa sijaitsevat Papinsaaret muodostavat nykyään yhden saaren. Papinsaarien itäpuolella oleva Köyhäsaari on nykyään niemi, jonka kannaksella kulkee tie. Papinsaaret suojaavat järvenosan luoteista osaa Urmaslahtea, jonka länsipuolella sijaitsee Hirvensalmen kirkonkylään päättyvä niemi.[1]

Järvenosan ympäristössä kohoaa muutama matala mäki, joka erottuu järvelle saakka. Metsäinen Merrasmäki kohoaa itärannalla 165 metrin korkeuteen. Se näkyy lähinnä Merraslahdella tai Sorsalahdella. Onttojenmäki näkyy vain Urmaslahdella. Ryökasveden rannat ovat pääosin metsämaata ja sen rannoilla on vapaa-ajan asutusta. Nimettyjä kyliä tai kulmakuntia ovat kirkonkylän ja Humpurinmäen lisäksi Kotkatveden rannalla sijaitseva Kero ja Särkiniemellä sijaitseva Kilkinkylä. Korkeaa Merrasmäkeä ei kuitenkaan erota Merraslahden pohjukasta käsin.[1][5][6]

Sekä Liekune että Ryökäsvesi ovat kirkasvetisiä järviä, joiden vedenlaatu luokitellaan erinomaiseksi. Vesi on lähes väritöntä ja järvien rehevyystaso luokitellaan karuksi. Järven virkistysluokitus on erinomainen.[4]

Suonsalmelta alkamaan on järveen merkitty muutama veneväylä. Kahden metrin syväyksen väylä kulkee Suonsalmen ja Hirvensalmen välillä. Siitä haarautuu Kissakosken kanavan suulle johtava 1,2 metriä syvä väylä. Hirvensalmen suulta jatkuu yksi kahden metrin väylä Merraslahteen ja toinen Vuohisaaren pohjoispuolelta Hintikanselälle ja siellä Lamminlahteen. Pääväylästä haarautuu 1,2 metriä syvä väylä kaakkoispuolen Harjunlahteen. Hirvensalmelta kääntyy kolmas väylä pohjoiseen Urmaslahteen. Se on 1,2 metrin väylä.[1]

Säännöstely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven vedenpinnan korkeus on 94,7 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 94,37 metriä ja 94,85 metriä mpy.[1]

Säännöstelyn toteuttaa Suur-Savon Sähkön Oy omistama Kissankosken vesivoimalaitos, joka noudattaa tällä hetkellä 28.11.1964 voimaan tullutta säännöstelysääntöä.[3]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Puulaveden alueella (14.92), jonka Liekuneen–Ryökäsveden alueeseen (14.922) järvi kuuluu.[4][7][8][9][1]

Liekune sijaitsee Mäntyharjun reitin yläjuoksulla olevan Liekuneen–Ryökäsveden alueen eteläosassa ja sen kautta virtaavat sekä Puulan että Ryökäsveden kautta tulevat vedet. Puulan vedet tulevat pohjoisesta Suonsalmen kautta ja Ryökäsveden vedet Hirvensalmen kautta. Ryökäsveteen laskee pääasiassa Hintikanjoki, kun taas Puulaan laskevat ainakin Hännilänjoki, joka tuo esimerkiksi Synsiäjärven valuma-alueen vesiä, Haapajärvestä laskeva Tuhkajoki, Malloksesta laskeva Vuojakoski, Santaranjoki ja Korpijärven Korpijoki.[7][8][9]. Liekune laskee Kissakosken kanavan ja Ison Metsälammen kautta Vahvajärveen.

  1. a b c d e f g h i j k l m Ryökäsvesi-Liekune, Hirvensalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.7.2022.
  2. a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.7.2022.
  3. a b Rajala, Varpu: Puulan padotus ja juoksutusselvitys (PDF) (Yleisötilaisuuden PowerPoint-esitys) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 23.3.2022. Arkistoitu 18.7.2022. Viitattu 7.8.2022.
  4. a b c d Ryökäsvesi–Liekune (14.922.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.7.2022.
  5. a b Ryökäsvesi-Liekune, Hirvensalmi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.7.2022.
  6. a b Ryökäsvesi-Liekune, Hirvensalmi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.7.2022.
  7. a b Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.7.2022.
  8. a b Puulaveden alue (14.92) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.7.2022.
  9. a b Liekuneen–Ryökäsveden alue (14.922) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]