Rome: Total War

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rome: Total War
Kehittäjä The Creative Assembly
Feral Interactive (Mac OS X)
Julkaisija Activision
Sega
Feral Interactive (Mac OS X)
Jakelija Steam, Humble Store, Google Play ja App Store
Säveltäjä Jeff van Dyck
Pelisarja Total War
Julkaistu
  • 22. syyskuuta 2004
Lajityyppi strategia
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus ESRB: T Virheellinen ESRB-arvo
PEGI: 12
Alusta Microsoft Windows, OS X
Jakelumuoto CD, DVD (Gold Edition)
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Rome: Total War on The Creative Assemblyn kehittämä ja Activisionin julkaisema strategiapeli, joka ilmestyi vuonna 2004 Microsoft Windows- ja OS X -käyttöjärjestelmille. Kyseessä on mainetta niittäneen Total War -pelisarjan kolmas osa.

Peli sijoittuu antiikin aikaan vuosille 270 eaa.14 jaa. Miljöönä toimii entisajan Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Pääpiirteisenä ideana on johtaa omaa armeijaa ja ylläpitää kaupunkeja. Tämä kaikki tapahtuu sekä reaaliaikaisen että vuoropohjaisen pelimekaniikan avulla.

Pelin ominaisuuksiin kuuluvat näyttävällä 3D-grafiikalla toteutetut, jopa 10 000 sotilaan taistelut. Pelin alussa pelaaja voi valita yhden Rooman valtaklaaneista; Juliukset (Julii), Brutukset (Brutii) tai Scipiot (Scipii). Osa valtioista tulee pelattavaksi, mikäli pelaaja onnistuu valloittamaan ne, mutta osalla ei voi pelata lainkaan.

Itse pelaaminen on varsin samankaltaista Shogun: Total Warin ja Medieval: Total Warin kanssa, tosin kaupungin piirittämistä on muutettu, ja kaupunkitaisteluita on lisätty. Lisäksi pelaaja voi nyt liikuttaa yksikkönsä erilaisiin liikkumispisteisiin, eikä liikuta niitä ainoastaan provinssien välillä. Peliä on jopa hyödynnetty muutaman televisiodokumentin kehityksessä.

Pelistä on ilmestynyt Rome: Total War Gold Edition -kokoelma, joka sisältää emopelin lisäksi Barbarian Invasion -lisäosan. Peliin on ilmestynyt myös toinen lisäosa, Alexander.

Automaattinen taistelutapa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja voi delegoida taistelun tietokoneelle, joka laskee tuloksen perustuen yksiköiden lukumäärään, tehoon ja kenraalien ominaisuuksiin. Useimmiten lähes kaikki yksiköt ottavat lähes saman verran vahinkoa, ellei taistelu ole toiselle puolelle täysin ylivoimainen. Kannattaa käyttää, jos voitto on varma, etkä halua tuhlata aikaasi turhaan säätämiseen.

Manuaalinen taistelutapa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Realiaikainen manuaalinen taistelu mahdollistaa varsinaisen taktiikan käyttämisen, ja on suositeltavaa mikäli taistelun lopputulos on epävarma. Pienellä harjoittelulla pelaaja on aina tekoälyä parempi komentaja, ja joukkojen tappiot ja teholuvut ovat sen mukaisia. Suositeltavat käyttötilanteet: Piiritykset, alivoimataistelut ja tasaväkiset taistelut ylivoimaista komentajaa vastaan.

Pelin alussa on pelattavina kansoina ainoastaan kolme Rooman valtiota. Pelaaja saa tuhoamansa valtion pelattavakseen, ja pelatessaan koko kampanjan läpi, aukeavat kaikki pelattavat valtiot käyttöön. Pelissä on myös paljon ei-pelattavia valtioita, jotka kuitenkin saa pelattavaksi helpoin muutoksin pelin tiedostoissa.

Rooman valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman lähiympäristössä on kolme pelattavaa kansaa: Juliuksen suku, Brutuksen suku ja Scipion suku sekä Rooman senaatti, jolla ei voi pelata. Kaikki neljä ovat alussa liittoutuneet. Heti alussa ne eivät voi hyökätä toistensa kimppuun, mutta voivat lahjoa toistensa yksiköitä ja kaupunkeja. Kaikki kolme sukua saavat tehtäviä senaatilta. Ne voi joko suorittaa, jolloin saa palkkion ja suhde senaattiin paranee, tai jättää ne tekemättä, jolloin suhde senaattiin huononee. Jos senaatin mielestä jonkun kolmen kansan johtaja on liian vahva, se voi pyytää johtajaa tekemään itsemurhan. Jos tähän ei suostu, alkaa sota kaikkien neljän valtion välillä. Pelaaja voi aloittaa sodan myös hyökkäämällä jotain Rooman valtiota vastaan. Rooman armeijat keskittyvät vahvaan, hyvin aseistettuun ja panssaroituun jalkaväkeen, ratsuväen jäädessä huonompaan asemaan.

Peli simuloi Gaius Mariuksen tekemiä uudistuksia. Ne tulevat vuosien 220–180 eaa. välisenä aikana, eli varsin paljon ennen oikeaa aikaa (107 eaa.). Ennen uudistuksia Rooman armeijat muodostuvat yksiköistä Hastati, Principes ja Triarii; uudistuksen jälkeen joukot paranevat, ja niistä tulee kuuluisia Rooman legioonia muun muassa Urban-kohortti ja Pretoriaani-kohortti; myös ratsuväki paranee. Uudistusten jälkeen Rooman joukot ovat vahvempia kuin useimmat muiden kansojen eliittiyksiköt. Juliuksen suku aloittaa Pohjois-Italiasta ja keskittyy barbaarikansojen – etenkin gallien – kukistamiseen. Brutuksen suku aloittaa Etelä-Italian itäosasta ja keskittyy alussa Kreikan kaupunkien valloittamiseen. Scipion suku aloittaa Etelä-Italian länsiosasta ja keskittyy Karthagon, Numidian ja Egyptin valloittamiseen. Kaikilla Rooman valtioilla on gladiaattoreita.

Barbaarikansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barbaarikansoilla on monia etuja, mutta myös paljon heikkouksia. Barbaarit voivat rakentaa vain hiekkateitä, joita pitkin armeijat liikkuvat huomattavasti kivettyjä hitaammin. Suurin haitta on, että barbaarikansoilla on vain kolme kaupunkitasoa sivistyneiden valtioiden viiden sijasta. Tämän vuoksi barbaarit ovat teknologiakehityksessä sivistyneitä maita jäljessä, eivätkä he voi esimerkiksi rakentaa kivisiä muureja kaupunkiensa suojaksi. Toisaalta he saavat vahvimmat joukkonsa käyttöön melko nopeasti, ja heidän joukoillaan on hyvä hinta-laatusuhde.

Gallialaiset (voi pelata) Gallialaiset aloittavat varsin suurella alueella Ranskassa, Espanjassa sekä Pohjois-Italiassa. Gallialaisilla on hyvä jalkaväki, mutta vähän jousiampujia sekä ratsuväkeä.

Britannia (voi pelata) Britannia aloittaa nykyisen Ison-Britannian alueen hallinnoimisella. Irlanti ei kuulu Britannialle. Heillä on myös pieni alue Belgiassa. Britannialaisten armeija koostuu hyvistä miekkamiehistä ja hevosvaunuista. Erikoisuutena Britannialla on yksikkö, joka heittää ihmisen päitä vihollisia kohti. Britannialaisilla ei ole jousimiehiä, vaan ne on korvattu linkomiehillä.

Germania (voi pelata) Germanian aloitusmaat ovat pohjoiseen Galliasta, sekä itään Britanniasta nykyisen Alankomaiden ja Saksan alueella. Germanian armeija perustuu vahvaan ja villiin jalkaväkeen. Joukossa on myös barbaarikansojen ainoa yksikkö, joka voi muodostaa falangin. Germanialla on myös muutamia yksiköitä, joilla on aseenaan kirves, ne ovat tehokkaita varsinkin hyvin panssaroituja Rooman legioonalaisia vastaan.

Espanja (ei voi pelata) Espanja aloittaa puolen nykyisen Espanjan kokoisen alueen hallinnoimisella. Gallialaiset ja Karthago omistavat osan nykyistä Espanjaa. Espanja joutuu taistelemaan gallialaisia, Numidiaa, Karthagoa sekä myöhemmin Roomaa vastaan. Espanjan armeija koostuu melko heikosta jalkaväestä. Monet yksiköt heittävät keihäitä ennen lähitaistelua. Ne ovat lähes samanlaisia Karthagon yksikköjen kanssa. Kuitenkin Espanjalla, niin kuin lähes kaikilla barbaarikansoilla on heikko ratsuväki eikä lainkaan jousiampujia.

Daakia (ei voi pelata) Daakian armeija perustuu vahvaan jalkaväkeen. Daakia sijaitsee varsin huonolla paikalla nykyisen Romanian alueella. Daakialaiset ovat ainoita barbaareja jotka voivat värvätä katapultteja yms.

Skyytit (ei voi pelata) Kaikkien muiden barbaarikansojen armeijoissa on vahva jalkaväki, huono ratsuväki ja jousiampujat, paitsi skyyteillä. Skyyteillä on hyvät jousiampujat ja ratsuväki, mutta huono jalkaväki. Skyyteillä on myös ainoana barbaarikansana yksiköitä, jotka voivat ampua jousella hevosen selästä. Alussa skyytit hallinnoivat varsin suurta aluetta nykyisen Ukrainan alueella.

Helleeniset kansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan alueen valtiot sijaitsevat Balkanilla ja Anatoliassa. Kreikan alueen armeijat keskittyvät todella hyvään jalkaväkeen, joka voi muodostaa falangin.

Kreikan kaupunkivaltiot (voi pelata) Kreikan kaupungit aloittavat muutamalla kaupungilla nykyisen Kreikan alueella, Välimeren läheisyydessä. Lisäksi heillä on noin kolmasosa Sisiliaa hallussaan. Jalkaväki muodostuu pääasiassa hopliiteista. Heillä on huono ratsuväki. Välimatka Kreetaan tarjoaa hyvät jousiampujat. Historiallisesti Kreikan kaupungit eivät olleet samaa valtiota, tosin ne olivat liittoutuneet keskenään. Syrakusassa ja Spartassa voi värvätä Spartan hopliittejä.

Makedonian valtakunta (ei voi pelata) Makedonia keskittyy falangi-jalkaväkeen sekä vahvaan ratsuväkeen, eli Companion Cavalryyn. Pelissä olevien bugien takia Companion Cavalry ei ole pelissä yhtä tehokas kuin se todellisuudessa oli. Makedonia aloittaa alueella, jossa nykypäivänä sijaitsee Kreikka.

Traakia (ei voi pelata) Traakia on sekoitus sivistynyttä valtiota ja barbaareja. Heidän aloitusalueensa sijaitsee nykyisen Pohjois-Kreikan alueelta aina Mustanmeren rannikolle asti. Traakia keskittyy vahvaan falangi-jalkaväkeen sekä falxmen-nimiseen (”sirppimiehet”) yksikköön. Niin kuin Kreikan kaupungeillakin, myös Traakialla on pieni ratsuväki.

Seleukidien valtakunta (voi pelata) Seleukidien armeijan perusyksiköt ovat varsin samanlaisia Makedonian kanssa. Kuitenkin seleukideilla on myös hopliitteja, hevosvaunuja sekä sotanorsuja. Seleukideilla on myös legioonalaisia.

Pohjois-Afrikan kansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karthago (voi pelata) Karthagon armeijalla on hyvä sekoitus palkkasotureita, ratsuväkeä ja norsuja, mutta huonot jousiampujat. Karthago aloittaa nykyisen Tunisian alueella. Lisäksi Karthago omistaa osan nykyisen Espanjan aluetta, kolmasosan Sisiliaa sekä Sardinian.

Numidia (ei voi pelata) Numidia keskittyy kevyeen jalkaväkeen sekä moniin keihästä heittäviin yksikköihin. Heidän pieni kuningaskuntansa sijaitsee länteen Karthagosta.

Egypti (voi pelata) Egyptin armeijalla on paljon kevyttä jalkaväkeä sekä hyvät jousiampujat. Egyptillä on myös pelin paras kevyt ratsuväki, Aavikkoratsuväki, joilla on raskaan ratsuväen varalta raskaita panssareita puhkovia kirveitä aseinaan. Egyptillä on käytettävänään myös hevosvaunuja. Egypti aloittaa nykyisen Egyptin alueella sekä pienellä alueella hieman Egyptistä itään. Pelissä on kuitenkin suurehko, luultavasti pelin monipuolisuuden parantamisen vuoksi tehty virhe, eli Egypti ei ole omaksunut helleenistä kulttuuria, kuten se tuohon aikaan oikeasti jo oli, vaan siellä on edelleen voimassa vanha valtakunta, jonka kulttuuri oli hävinnyt vuosisatoja aiemmin.

Itäiset kansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parthia (voi pelata) Parthian armeija koostuu enimmäkseen todella raskaasti panssaroidusta ratsuväestä. Heillä on myös jousiampujia, jotka ampuvat hevosen selästä. Jalkaväki on Parthialla varsin huonoa, ja sen vuoksi kaupunkien valtaukset voivat olla Parthialle hieman hankalia. Parthia aloittaa nykyisen Iranin alueelta. Parthialla on myös sotanorsuja.

Armenialaiset (ei voi pelata) Kuten Parthia, myös Armenia keskittyy lähinnä ratsuväkeen. Armenialla on jousiampujia, jotka ampuvat hevosen selästä, sekä raskaasti aseistettua ja panssaroitua jalkaväkeä. Armenia aloittaa kahden provinssin hallinnoimisella, jotka sijaitsevat nykyisen armenian kohdalla.

Pontus (ei voi pelata) Armeija koostuu lähinnä nopeasti liikkuvista kevyistä keihäsmiehistä, keihäänheittäjä ratsuväestä,sekä falangi-jalkaväestä. Heillä on myös hevosvaunuja. Pontus aloittaa Turkin pohjoisosista.

Kapinalliset

Kapinalliset on erityinen kansa: heitä on joka puolella kampanjakarttaa, ja alussa heillä on hallussaan monia kaupunkeja. Maassa kapinalliset on jaoteltu erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi brigands = maantierosvot). Eri kapinallisryhmillä on erilaisia joukkoja. Merellä kapinallisia on vain yhtä tyyppiä: merirosvoja. Merirosvot häiritsevät pelaajan laivaston toimintaa hyökkäilemällä sen kimppuun. Lisäksi ne saartavat satamia niin, että kauppa ei kulje. Maalla olevat kapinalliset tukkivat maakauppaa ja hyökkäilevät armeijoiden kimppuun. Jos kansa on liian tyytymätön johonkin kaupunkiin, se saattaa aloittaa mellakan ja ottaa kaupungin omiin käsiinsä. Myös tuhotut kansat, joilla on vielä armeijoita jäljellä, muuttuvat automaattisesti kapinallisiksi.

Barbarian Invasion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barbarian Invasion on lisäosa Rome: Total War -peliin. Siinä keskitytään ajanjaksoon, jolloin Länsi-Rooma alkoi rappeutua. Vuodet ovat 363–476. Lisäosa tuo mukanaan uskonnon merkityksen. Pelialue on jaettu kolmeen uskontokuntaan. Ne ovat kristinusko, zarathustralaisuus ja pakanat. Lisäksi pelissä kerrotaan hunnien tunkeutumisesta Eurooppaan. Koska Barbarian Invasion sijoittuu 350 vuotta alkuperäisen pelin jälkeen, ovat kansat ja provinssit hyvin erilaisia. Senaatti on vielä periaatteessa olemassa, mutta sillä ei enää Barbarian Invasionissa ole minkäänlaista valtaa, eikä Rooma enää kuulu sille. Roomasta on tullut valtakunta, joka on jakautunut kahtia: Itä- ja Länsi-Roomaksi. Egypti, Kreikka, Makedonia, Pontus, Karthago, Gallit, Numidia, Espanja, Britannia, Daakia ja Traakia ovat joutuneet osaksi Roomaa. Lisäksi Seleukidien valtakunta on jaettu Rooman ja Parthian kesken. Parthiassa valtaan on noussut uusi hallitsijasuku Sassanidit.

Barbarian Invasionissa on myös kansoja, jotka eivät ilmesty heti pelin alussa tai ne eivät ilmesty välttämättä ollenkaan. Nämä kansat ovat Länsi-Rooman kapinalliset (ilmestyvät kun jossain Länsi-Rooman kaupungeista tapahtuu vallankumous), Itä-Rooman kapinalliset (ilmestyvät kun jossain Itä-Rooman kaupungeista tapahtuu vallankumous), slaavit (ilmestyvät peliin noin vuonna 410), ostrogootit (ilmestyvät kun goottien kaupungissa tapahtuu vallankumous) ja roomalais-brittiläiset (ilmestyvät, kun Länsi-Rooma on menettänyt sen kaikki Britannian provinssit).

Kansainvaellukset ovat uusi ja tärkeä osa lisäosaa. Kun joku maa, jolla on kansainvaellusominaisuus, menettää viimeisen provinssin, se voi lähteä vaellukselle ja saada uuden kotiprovinssin. Silloin, kun joku kansa on kansainvaelluksella, se saa erityisiä kansainvaellus yksiköitä, jotka ovat osa armeijaa siihen asti, että kansa saa uuden kodin. Kun kansainvaelluksella oleva kansa on valloittanut jonkun kaupungin, se voi päättää ryöstääkö se sen vai jääkö se asumaan sinne. Vandaalit ja hunnit aloittavat kansainvaelluksella. Barbarian Invasionissa on myös se ero alkuperäiseen versioon, että kansoja, joilla voi pelata, ei tarvitse valloittaa, vaan ne ovat heti käytössä.

Barbarian Invasionin kansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roomalaiset kansat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Rooma (voi pelata) Joskus niin hyvä Länsi-Rooma on tällä kertaa muuttunut heikoksi. Ensin germaaniset kansat hyökkäsivät sinne ja myöhemmin hunnit. Länsi-Rooma on sisällissotien sekoittama ja sen talous on romahtanut. Kuitenkin se yrittää pitää puoliaan barbaareja vastaan.

Itä-Rooma (voi pelata) Rikkain kansa koko pelissä. Armeija koostuu kohtalaisen hyvästä ratsuväestä sekä roomalaisista jalkaväkiyksiköistä. Itä-Roomalla on myös hyvin panssaroituja ratsuväkiyksiköitä ja hyviä jousimies-yksiköitä.

Roomalais-Brittiläiset (ei voi pelata) Roomalais-brittiläiset ilmestyvät silloin, kun Länsi-Rooma menettää Britannian provinssinsa. Roomalais-brittiläiset käyttävät lähinnä uudelleennimettyjä roomalaisia yksiköitä. Kun he ilmestyvät heillä on varsin hyvä armeija.

Itä-Rooman kapinalliset (ei voi pelata) Itä-Rooman kapinalliset ilmestyvät silloin, kun jossain Itä-Rooman provinssissa tapahtuu vallankumous. He ottavat kyseisen provinssin haltuun. Heillä on täysin samanlaiset yksiköt Itä-Rooman armeijan kanssa. Jos joku Itä-Rooman kenraaleista ei ole lojaali, hän voi siirtyä kapinallisten palvelukseen.

Länsi-Rooman kapinalliset (ei voi pelata) Länsi-Rooman kapinalliset ovat täysin samanlainen kansa kuin Itä-Rooman kapinalliset, paitsi että heillä on käytössään täysin samanlaiset yksiköt kuin Länsi-Roomalla.

Hunnit (voi pelata) Hunneilla on iso valikoima ratsuväkeä, ja heidän armeijansa panostaakin lähinnä siihen. He aloittavat kansainvaelluksena lähellä Roxolani-kansan asuinsijoja. Hunneilla on paras ratsuväkivalikoima koko pelissä, minkä takia heillä ei ole kovin hyviä jalkaväkiyksiköitä.

Paimentolaiskansat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki paimentolaiskansat aloittavat Itä-Euroopasta. Kaikilla paimentolaiskansoilla yhteinen huono puoli on heidän huono piiritysaseistus. Kaikki paimentolaiskansat voivat tehdä tarvittaessa kansainvaelluksia.

Gootit (voi pelata) Yleensä gootteja on kuvailtu uhraamassa vangiksi otettuja vihollisia heidän pakanalliselle Tyz-jumalalleen. Pelin alussa suurin osa heistä on kuitenkin kristittyjä. Heidän vahvuutensa on vahva ratsuväki. Heidän jalkaväkensäkin on korkealaatuista. Heidän aloituspaikkansa sijaitsee nykyisen Romanian alueella.

Vandaalit (voi pelata) Vandaalit aloittavat kansainvaelluksella Mustanmeren pohjoispuolelta.

Sarmaatit (voi pelata) Sarmaatit ovat kansa joka elää Mustanmeren pohjoispuolella, nykyisen ukrainan alueella. Heillä on korkeatasoinen ratsuväki sekä naissotilaita. Heillä on kuitenkin varsin pieni jalkaväki.

Ostrogootit (ei voi pelata) Ostrogootit toimivat gooteille samalla tavalla kuin esimerkiksi Länsi-Rooman kapinalliset roomalaisille, eli he ilmestyvät, jos jossain goottien kaupungeista tapahtuu vallankumous. Heillä on täysin identtiset yksiköt goottien kanssa.

Roksolaanit (ei voi pelata) Roxolaaneilla on samanlaiset yksiköt sarmaattien kanssa, koska ne ovat naapurikansoja. Sijaintinsa takia Roxolaaneilla on usein taipumus joutua hunnien hyökkäyksen kohteeksi.

Slaavit (ei voi pelata) Slaavit ilmestyvät peliin vuoden 410 tienoilla. He ilmestyvät nykyisen Liettuan alueelle. Slaaveilla on täysin samanlaiset yksiköt vandaalien kanssa.

Barbaarikansat Barbaarit hallitsevat Länsi- ja Keski-Eurooppaa. Heidän vahvuuksiaan ovat vahvat jalkaväkiyksiköt. Heidän ratsuväki on hieman puutteellista, jousiampujat ovat harvinaisia ja katapultit vielä harvinaisempia.

Saksit (voi pelata) Saksit aloittavat vain yhdellä provinssilla nykyisen Tanskan alueella. He ovat täysin pakanallinen kansa. Se tekee sisäisen turvallisuuden ylläpitämisestä helpompaa. Heillä on varsin hyvä jalkaväki, mutta varsin huono ratsuväki.

Frankit (voi pelata) Frankit aloittavat yhdellä, entisen Gallian alueella olleella provinssilla. Nykyisellä hetkellä tämä alue on osa saksaa. Heillä on varsin hyvä jalkaväki. He voivat tarvittaessa ryhtyä kansainvaellukseen. Frankit ovat harvoja barbaarikansoja joilla on kohtuullisen hyvä ratsuväki. Frankit ovat teknologiassa kehittynein barbaariheimo, koska he voivat tehdä päällystettyjä teitä ja heidän maanviljelystekniikkansa on yhtä kehittynyt roomalaisten kanssa.

Alemannit (voi pelata) Alemanneilla on vahva jalkaväki ja jousimiehet, mutta heikko ratsuväki. Heidän aloitusalueensa kattaa nykyisen Sveitsin alueen.

Keltit (ei voi pelata) Keltit aloittavat nykyisen Irlannin ja Skotlannin alueilla. Heillä on vahva jalkaväki, mutta heikko ratsuväki. Heillä on myös sotavaunuja. He ovat uhka Länsi-roomalaisille tai Roomalais-brittiläisille.

Burgundit (ei voi pelata) Burgundit ovat jonkin verran samanlainen kansa kuin Frankit. Kuitenkin heillä on samanlaiset yksiköt alemannien kanssa. Burgundit voivat tarvittaessa ryhtyä kansainvaellukseen.

Langobardit (ei voi pelata) Vahva kansa, jonka tavoitteena on hyökätä Italiaan. Heidän joukkonsa keskittyvät pääasiassa jalkaväkeen. He ovat yksiköiltään samanlainen kansa kuin alemannit. Langobardit voivat tarvittaessa lähteä kansainvaellukselle.

Itäiset kansat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sassanidit (voi pelata) Sassanidit ovat idän johtava kuningaskunta. Parthia oli Sassanidien edeltäjä. He ovat ainoa valtio pelissä, joka harjoittaa zarathustralaisuutta. He käyttävät myös ainoana maana sotanorsuja.

Pohjois-Afrikan kansat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berberit (ei voi pelata) Berberit aloittavat nykyisen Algerian ja Marokon alueella. Heidän armeijansa perustuu kevyesti panssaroituihin, nopeasti liikkuviin yksiköihin. Heillä on varsin pieni yksikkövalikoima, ja he ovat jälkeenjääneitä teknologiassa (varsinkin infrastruktuurissa).

Kapinalliset ovat myös tässä osassa, mutta he eivät alussa hallitse niin montaa provinssia kuin alkuperäisessä Rome: Total War -pelissä. Joka kerta kun joku maa lähtee kansainvaellukselle kapinalliset ottavat kaupungin haltuunsa.

Alexander-lisäosa laittaa pelaajan itse Aleksanteri Suuren rooliin. Pelissä on neljä uutta kansaa ja noin 60 uutta yksikköä. Peli ilmestyi 27. elokuuta 2006. Niin kuin Rome: Total War -pelissä ja Barbarian Invasionissa ei vuoro Alexanderissa kestä kuutta kuukautta, vaan seitsemän viikkoa. Peli alkaa vuodesta 363 eaa. ja kestää sata vuoroa. Peli on varsin samanlainen verratuna alkuperäiseen Rome: Total War -peliin, paitsi että siinä on pienempi kartta ja erilaiset yksiköt. Pelaajan tavoitteena on valloittaa 30 provinssia. Tässä pelissä ei ole diplomaatteja.

Alexander-lisäosassa on vain neljä kansaa. Näistä pelattavia on vain yksi, Makedonia. Myös kapinallisia on, ne täyttävät samaa tehtävää kuin Rome: Total War -pelissäkin.

Alexander-lisäosan kansat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Makedonian valtakunta Makedonia aloittaa nykypäivän Kreikan kokoisella alueella. Armeija on lähes samanlainen kuin Makedonian armeija Rome: Total War -pelissä. Makedonian armeijan perusyksikkö on hopliitti. Makedonialla on myös vahva ratsuväki. Jotkut ratsuväki ja jalkaväki (infantry) yksiköt voivat nyt heittää keihäitä. Toisin kuin Barbarian Invasionissa peli päättyy jos maan johtaja eli Aleksanteri Suuri kuolee.

Dareios III johtama Persian armeija perustuu erilaisiin yksikköihin: jalkaväen ja jousiväen massoihin ja laadukkaaseen ratsuväkeen. Armeijaan kuuluu myös joitakin hevosvaunuja. Persian valtakunta on todella laaja: se kontrolloi Egyptiä, nykypäivän Irakia, Irania ja Anatoliaa.

Dahae on varsin samanlainen kuin Rome: Total War -pelin barbaarikansat; heidän armeijansa koostuu isoista ryhmistä huonosti aseistettuja sotilaita. He hallitsevat joitakin provinsseja kampanjakartan pohjoisosissa.

Intian kuningaskunnan armeija koostuu pääasiassa kevyesti panssaroiduista keihäsmiehistä, hevosvaunuista, maalatuista sotanorsuista ja suurimmaksi osaksi jousiampujista. Intialaiset eivät ilmesty yksinpelikampanjassa.

Vastaanotto
Yhteispisteet
Kerääjä Pisteet
GameRankings 91.64%
Metacritic 92%
Arvostelupisteet
Julkaisu Pisteet
GameSpot 91/100
GameSpy 4.5/5
IGN 94
Pelit 92/100
X-Play 5/5
Peliplaneetta 93/100
MBnet 93/100

IGN:

  • Editor’s Choice Award
  • 4th Best PC Game of all Time
  • 14th Best Game of all Time.

GameSpot:

  • Editor’s Choice
  • Strategy Game of 2004

PC Gamer (US):

  • Editor’s Choice
  • Best Strategy Game of 2004

Muita:

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]