Raija Bartens

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raija Raakel Bartens (o.s. Jokinen, s. 25. lokakuuta 1933 Vaasa) on suomalainen kielitieteilijä. Hän oli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1980–1997. Hän tutki saamen kielen sijaoppia ja etäsukukielten verbioppia.[1] Hänestä tuli myöhemmin pikemminkin folkloristi, ja hän tutki kansanrunojen kieltä ja maailmankuvaa. Hän on myös suomentanut etäsukukielistä kansan- ja taiderunoutta. Hän julkaisi jo eläkkeelle jäätyään käsikirjat mordvalaiskielten ja permiläisten kielten rakenteesta ja kielihistoriasta, jotka ovat alansa perusteoksia.[2][3]

Bartens valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1958, ja ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa hän julkaisi Virittäjä-lehdessä 1959.[4] Lisensiaatintyö saamelaiskielten postpositioista valmistui vuonna 1965, ja sijamuotoja käsittelevä väitöskirja julkaistiin vuonna 1972.[5] 1960-luvulta alkaen Bartens toimitti yhdessä Erkki Itkosen ja Lea Laitisen kanssa laajaa inarinsaamen sanakirjaa, joka valmistui 1990-luvun alussa. Bartens valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1982.[6]

Bartens on määrätietoisesti korjannut aukkoa suomen kielisukulaisten kansanrunouden saatavuudessa julkaisemalla useiden sukukielten kansanrunoutta suomeksi. Ne on suomennettu suoraan alkukielestä, ja kaikkiin niihin liittyy taustoittava esipuhe tai jälkisana sekä kirjallisuusluettelo. Teosten sisältö ulottuu pienimuotoisesta lyriikasta laveaan eepiikkaan: marien nelirivisistä runoista obinugrilaisten kansojen monikymmensivuisiin karhu- ja sankarilauluihin.[7]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi. 1972. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 148. 180 s.
  • Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa. 1978. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 166. 227 s.
  • Mordvan, tšeremissin ja votjakin konjugaation infiniittisten muotojen syntaksi. 1979. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 170. 251 s.
  • Käenkukuntayöt. Komien lyriikkaa. Toimittanut ja suomentanut R. Bartens. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 435. Helsinki. 261 s.
  • Siivekkäille jumalille, jalallisille jumalille. Mansien ja hantien runoutta. Toimittanut ja suomentanut R. Bartens. 1986. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 435. Helsinki. 261 s.
  • Inarilappisches Wörterbuch 1–2. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1987. Lexica Societatis Fenno-ugricae 20:1–2. 441 + 430 s.
  • Inarilappisches Wörterbuch 3. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1989. Lexica Societatis Fenno-ugricae 20:3. 462 s.
  • Inarilappisches Wörterbuch 4. Beispiele zur Flexionslehre, Norwegischlappisches Wortregister und deutsches Wortregister. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1991.
  • Omenakasvoinen morsian. Mordvalaista kansanrunoutta. Valikoinut ja suomentanut R. Bartens. 1993. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 592. Helsinki.
  • Joutsenet jumalan kasvoilla. Udmurttilaista kansanrunoutta. 1994. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 614. Helsinki.
  • Suuren Guslin kaiku. Udmurttilaista taidelyriikkaa. Valikoinut ja suomentanut Raija Bartens. 1995. Castrenianumin toimitteita 48. Helsinki. 150 s.
  • Sinussa minun ikävä. Marilaisen kansanrunouden antologia. 1997. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 683. Helsinki.
  • Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. 1999. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 232. Helsinki. 183 s.
  • Permiläisten kielten rakenne ja kehitys. 2000. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 238. Helsinki. 372 s.
  • Tähtiä lumessa. Mordvalaista lyriikkaa. 2004. Castrenianumin toimitteita 63. 269 s.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1981, 2. osa palsta 339.
  2. Raija Bartens, Helsingin yliopisto [vanhentunut linkki]
  3. Saarinen, S. (1993). Raija Bartens 60-vuotias. Virittäjä, 97(4), sivu 654.
  4. Kulonen 1993, s. 289.
  5. Kulonen 1993, s. XII.
  6. Varsinaiset jäsenet 25.5.2023 (päivitetty). Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 18.6.2023.
  7. Valkea haukka lyö siipiään : Kielisukulaistemme kansanrunoutta uusina tulkintoina. Hannu Launonen, Helsingin Sanomat 30.8.1998 (käyttäjätunnuksella).