Pyhän Davidin päivä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Davidin päivän viettoa

Pyhän Davidin päivä (kymriksi Dydd Gŵyl Dewi Sant, engl. Saint David’s Day) on vuosittain 1. maaliskuuta vietetty Walesin suojeluspyhimyksen Pyhän Davidin muistopäivä.[1] Päivä on Pyhän Davidin oletettu kuolinpäivä vuonna 589. Sitä on vietetty 1100-luvulta ja se julistettiin kansallispäiväksi Walesissa 1700-luvulla. Pyhän Davidin kanonisoi paavi Calixtus II vuonna 1120. Pyhän Davidin kuolinpaikka Mynyw (lat. Menevia) tunnetaan nykyään nimellä St David’s. Keskiajalla se oli suosittu pyhiinvaelluskohde.[1]

Muistopäivän perinteisiin kuuluu kansallislaulujen laulaminen, perinteisen walesilaisen kakun syöminen ja naisilla kansallispuvun käyttö. Purjojen tai narsissien käyttäminen koristeena rintapielessä on tavallista.[1] Purjon alkuperästä Walesin tunnuksena on monta tarinaa. Tavallisimman version mukaan Pyhä David kehotti walesilaisia sotilaita laittamaan kypäräänsä tunnukseksi purjon, jotta omat erottuisivat paremmin vihollisista sakseja vastaan käydyssä taistelussa.[2]

  1. a b c St David the Patron Saint of Wales Historic-UK.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
  2. Leek - The National Emblem of the Welsh Historic-UK.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.