Punakaartin marssi

Punakaartin marssi tai Punakaartilaisten marssi on marssimuotoinen työväenlaulu, joka oli Suomen sisällissodan aikana yksi tunnetuimmista punaisten lauluista. Sitä tosin laulettiin jo ennen sisällissotaa. Laulun suomenkielistä sanoittajaa ei tunneta. Taustalla on kaksi eri laulua, joista toinen on saksalainen nuorisolaulu ja toinen ruotsalainen kansansävelmä Ja må' han leva.

Kappale on sepitetty vuonna 1917 ja alkuaan sen aiheena oli "Suuri idän kansa" eli vallankumous Venäjällä. Sanat muutettiin sisällissodan alettua kevättalvella 1918 tilanteeseen sopiviksi. Laulua käytettiin muun muassa punakaartien marssiharjoituksissa.

Eri versiot

Punakaartin marssia on laulettu jonkin verran toisistaan eroavin sanoin. Tämä selittyy osittain siten, että laulua on laulettu ulkoa ja muistinvaraisesti. Esimerkiksi ensimmäisessä säkeistössä lauletaan toisinaan pieni Suomen kansa-sanojen sijasta köyhä Suomen kansa. "Köyhä Suomen kansa" yleistyi sisällissodan aikana ja sitä hiukan aikaisemmin korvaamaan alkuperäistä muotoa.

Laulu esiintyy Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas, jossa sotamies Vanhala laulaa sitä toistuvasti huumoritarkoituksessa, mutta toisessa muodossa kuin yleisesti tunnetut sanat. Siinä kolmannessa säkeistössä lauletaan byrokraatit kuolevat, vankilat ja tuonela, kuolonportit aukeaa yli onnettoman maan. Edvin Laineen romaanin pohjalta ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas Punakaartin marssin melodia soi instrumentaalisena muun muassa alkutekstien taustalla, sovitettuna osaksi Ahti Sonnisen säveltämää elokuvamusiikkia.

Sanat

Versio 1 1. Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on. Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistohon. 2. Hallitus on vankka kätyrlauma sankka se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan. Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan. 3. Kiihtyy yhä taisto vapauden vaisto köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan. Eipä auta hallitusta piinat kidutus ja tuska urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan. 4. Virkavallan huolena vankilat ja tuonela tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus.

5. Kuinka kauan siellä teurastusta viellä kestää kunnes kansalla on vapaus. Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus 6. Kumouksen myrskyt kapinat ja tyrskyt riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien. 7. Kylvömme kun tehdään kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.

Versio 2 1. Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on. Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistelohon. 2. Hallitus on vankka kätyrlauma sankka kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan. Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan. 3. Virkavallan huolena vankilat ja tuonela tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis on se vapauden lunastus.

4. Kiihtyy yhä taisto vapauden vaisto köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan. Ei nyt auta hallitusta piinat kidutus ja tuska urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan. 5. Kumouksen myrskyt kapinat ja tyrskyt riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien. 6. Kylvömme kun tehdään kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus. Silloin pieni Suomen kansa kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.

Lähteet

• Pekka Gronow: Laulukirja: Työväenlauluja kahdeksalta vuosikymmeneltä. Tammi, Helsinki 1973.

Aiheesta muualla

• Lisää luettavaa aiheesta Punakaartin marssi on Wikiaineistossa