Pjelaxin tuulivoimapuisto

Pjelaxin tuulivoimapuisto Pjelax vindkraftspark
Valtio	Suomi
Sijainti	Kristiinankaupunki, Närpiö
Koordinaatit	62°22′55″N, 21°28′55″E
Rakentaminen alkoi	2022
Sähköverkkoon	kesä 2023
Valmistunut	2024
Kustannus	360 miljoonaa €
Perustaja	VindIn Ab Oy, Triventus Wind Power Ab
Rakennuttaja	Fortum, Helen
Omistaja	Fortum, Helen
Operaattori	Fortum, Helen
Tuulivoimapuisto
Tyyppi	maatuulivoimalaitos
Korkeus	40–80 m
Pinta-ala	34 km²
Tuulivoimalat	56 × Nordex N163 (6,8 MW)
Kapasiteetti	380 MW
Vuosituotanto	1100 GWh
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Pjelaxin tuulivoimapuisto on Pohjanmaalla Kristiinankaupungin ja Närpiön alueilla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 56 tuulivoimalaitosta. Tuulivoimaloista 19 sijaitsee Kristiinankaupungin ja 37 Närpiön puolella . Niiden kokonaiskapasiteetti on 380 megawattia ja vuosituotanto on noin 1 100 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston ovat rakentaneet, sen omistavat ja sitä operoivat Fortum ja Helen yhdessä. Fortumin omistusosuus on 60 % ja Helinin 40 % puiston arvosta.

Tuulivoimapuisto on muodostettu yhdistämällä kaksi vierekkäistä tuulivoimahanketta, Pjelax-Bölen (suom. Piolahti-Böle) ja Kristiinankaupungin Pohjoisen (ruots. Kristinestad Norr) hankkeet. Se oli toukokuussa 2024 käynnistyessään Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimapuisto, joka tuotti silloin viisi prosenttia Suomen tuulivoimasta.

Yleistä

Tuulivoimapuisto sijaitsee Närpiön merenrannikon lähettyvillä valtatien 8 ja kantatien 67 itäpuolella. Lähimmät tuulivoimalaitokset ovat kolmen kilometrin ja kaukaisimmat kahdeksan päässä rannasta. Tuulivoimapuisto sijaitsee Kristiinankaupungin Tiukan ja Myrkyn ja Närpiön Pjelaxin, Bölen ja Viitin välisellä metsäalueella. Voimala-alue on asumatonta metsätalousmaata, jonka sisällä on muutama luonnonsuojelualue. Tuulipuiston pituus on 8,5 kilometriä, leveys 5,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Voimalat sijaitsevat alueella, jonka paikannimiä ovat Finnåsen, Gröbbmossen, Härtåsen, Tornberget, Kätsträsket, Bredmossen, Rotmossen, Rotmossen, Brändåsen ja Långmarken. Sinne tulee huoltotiet lännestä valta- ja kantatieltä sekä idäsä yhdystieltä 6650.

Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa Delta4000-perheen N163-mallia, jonka napakorkeus on noin 160 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 163 metriä, ja jonka kapasiteetti on noin 6,8 megawattia (siis ei 5,5 MW ). Siivet ovat 80 metriä pitkät ja ne painavat 27 tonnia. Tornit muodostuvat viidestä osasta, joiden pituus vaihtelee 12–30 metriä. Voimalat sijaitsevat 40–80 metrin korkeudella mpy.

Sähkönsiirrosta ei tässä ole lähteiden puuttuessa esittää mitään varmaa tietoa. Pjelaxin hankkeen YVA-selostuksen tiivistelmässä esitettiin suunnitelma pystyttää alueelle maakaapelit kokoava sähköasema, jossa sähkön jännite nostettaisiin 110 kilovolttiin. Samaa suunniteltiin Kristiinankaupungin puolella Pohjoisen sähköasemalle. Lisäksi esitettiin, että sähkö siirrettäisiin ilma- tai maalinjaa myöten Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalle sähköasemalle, josta sähkö jaettaisiin kantaverkossa. Suunnitelmien toteutumista ei ole pystytty vahvistamaan edes kartoista.

Historiaa

Suunnittelu

Tuulivoimapuisto muodostuu kahdesta erillisestä hankkeesta, joiden alueet sijaitsivat maastossa vierekkäin. Niin kutsuttu Pjelax-Bölen hankealue sijaitsi Närpiön puolella kuntarajaa ja Kristinestad Norrin hankealue Kristiinankaupungin puolella. Myös Pjelaxin ja Bölen hankealueet olivat aluksi erilliset, mutta ne on sulautettu yhdeksi hankkeeksi.

Närpiön Pjelax-Bölen hanke

Ruotsalaisen VindIn Ab:n suomalainen tytäryhtiö VindIn Ab Oy toimitti marraskuussa 2013 Pohjanmaan ELY-keskukselle arviointiohjelmansa hankkeelle rakentaa tuulivoimapuisto Närpiön kunnan Pjelaxin ja Myrkyn kylien väliselle metsätalousalueelle, joka jäisi valtatien 8 itäpuolelle. Riippuen toteutustavasta yhtiö arveli voivansa rakentaa alueelle 32–35 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti olisi voimalavalinnasta riippuen 110–125 megawattia. Hankealueen koko oli 18 neliökilometriä ja se rajautui Kristiinankaupungin rajaan. Arviointiohjelmasta annettiin kuulutus ja yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon maaliskuussa 2014.

Yhtiö toimitti ELY-keskukselle YVA-menettelystä kirjoitetun arviointiselostuksen kesäkuussa 2014. Hankealueen koko oli enää 16 neliökilometriä ja siihen suunniteltiin nyt 23–30 tuulivoimalaa, joiden voimaloiden kapasiteetti olisi 3,5 megawattia. Tuulipuistolle rakennettaisiin oma sähköasema, jossa jännite nostettaisiin 110 kilovoltin jännitteeseen. Pohjois-Svallkullan viisi tuulivoimalaa olisivat levittäneet melua asutusalueelle asti, joten ne oli poistettu suunnitelmasta. YVA-selostuksesta annettiin lausunto tammikuussa 2015.

Kristinestad Norrin hanke

Ruotsalaisen Triventus Wind Power Ab:n tytäryhtiö Triventus Consulting sekä suomalainen Sito Oy toimittivat YVA-menettelyn arviointiohjelman ELY-keskukselle toukokuussa 2013. Siinä yhtiö suunnitteli rakentavansa 30–35 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetti olisi ollut 3,0–4,5 megawattia. Hankealue sijaitsi Tiukan ja Myrkyn kylien välisellä metsäalueella valtatien 8 itäpuolella aivan Närpiön vastaisella rajalla. Hankealueen pinta-ala oli noin 30 neliökilometriä. Yhteysviranomaisen lausunto annettiin lokakuussa 2013, ja siinä kiinnitettiin huomiota esimerkiksi luontorajoituksiin.

Arviointiohjelman selostus saapui ELY-keskukselle kesäkuussa 2015. Selostuksessa voimalaluku oli pienentynyt 19–32 tuulivoimalaan ja voimaloiden kapasiteetti oli kohonnut 5 megawattiin. Hankealueen pinta-ala oli enää 27 neliökilometriä. Arviointiselostus annettiin julki heinäkuussa 2015 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon lokakuussa 2015. Sitä annettaessa oli maakuntavaihekaava alueen osalta hyväksytty ja siinä oli hankealueella kaksi merkintää. Se oli sekä tuulivoima- että ulkoilualuetta. Selostuksesta annettiin eri sidosryhmiltä useita huomautuksia luontoarvoihin ja meluarviointiin liittyen. Yhteysviranomainen kiinnitti huomiota välkearvoihin, jossa yli kahdeksan tunnin aikaraja ylittyi usealla asunnolla. Lisäksi voimala-alue sisältyi FINIBA-alueeseen, joka oli tärkeä pohjantikalle ja kuukkelille. Yhteysviranomainen totesi, että selostuksessa oli selvitty ja esitetty tärkeimmät tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyvät asiat. Hän toivoi kuitenkin, että sitä täydennettäisiin maiseman, linnuston ja varjostuksen osalta ja että sidosryhmien toivomukset huomioitaisiin.

Rahoitus

Joulukuussa 2021 uutisoitiin , että Fortum ja Uniper solmivat yhteistyösopimuksen uusiutuvan energian tuotannon laajentamiseksi Pohjoismaihin. Samaan aikaan ilmoittivat Fortum ja Helen, että ne aikovat yhdessä rakentaa Närpiön Pjelax-Bölen ja Kristiinankaupungin Pohjoisen tuulivoimahankkeet yhdessä. Ne muodostaisivat yhden taloudellisen kokonaisuuden, josta Fortum omistaisi 60 % ja Helen 40 %. Helen ostaisi sen tuottamasta sähköstä puolet omaan käyttöönsä ja loput myytäisiin vapailla markkinoilla. Helenin ostama sähkö olisi sopimushetkellä neljännes Helsingin kaupungin tarvitsemasta sähköenergiasta.

Rakentaminen

Jo YVA-menettelyn aikana molempien voimala-alueiden kehitysyhtiöt olivat solmineet maankäyttösopimuksen yhteensä noin 400 maanomistajan kanssa. Kun osayleiskaavat tulivat hyväksytyksi, myytiin hankkeet Fortumille ja Helenille. Nämä alkoivat rakentaa tuulivoimapuistoa samanaikaisesti molemmille voimala-alueille tammikuusta 2022 alkaen. Tuulivoimapuiston mittavista infra- ja maarakennustöistä vastasivat Suvic Oy sekä närpiöläinen Simons Infra Oy.

Nordex ilmoitti tammikuussa 2022, että heiltä on tilattu loppuvuoden 2021 aikana 56 tuulivoimalaitosta yhteensä 380 megawatin verran tähän tuulivoimapuistoon. Asennettavat voimalat kerrottiin olevan Delta4000-perheen N163/6.8-tyyppin tuulivoimalaitosta. Nordex kokoaisi ja asentaisi voimalaitokset sekä käynnistäisi voimaloiden sähköntuotannon keväästä 2023 alkaen. Samalla sovittiin voimaloiden pitkäaikaisesta huoltosopimuksesta.

Ensimmäiset tuulivoimaloiden osat saapuivat Kaskisten satamaan tammikuussa 2023, jonne osat aluksi varastoitiin. Nämä tuulivoimalat olivat ensimmäiset, mitä Kaskisten satamaan on koskaan tuotu. Ensimmäisten tuulivoimaloiden esiasennus alkoi maaliskuussa ja tornien pystytys huhtikuussa, mutta osien tuonti satamaan jatkui koko kevään ja kesän ajan. Yhteen laivaan mahtui kahdeksan siipeä tai 35 tornin lohkoa. Yhteen tuulivoimalaitokseen käytettiin viisi tornin lohkoa, yksi konehuone ja kolme siipeä, joten osien tuomiseen tarvittiin kolmekymmentä laivaa.

Tornien pystytyksessä käytettävä nosturi saapui voimala-alueelle huhtikuussa 2023. Satamasta osat kuljetettiin voimala-alueelle 728 erikoiskuljetuksella, eli 13 kuljetusta jokaista tuulivoimalaa kohti. Matkaa satamasta voimala-alueelle oli 15 kilometriä. Tuulivoimaloiden asennustyöt kestivät seitsemän kuukautta, maaliskuun alusta lokakuun alkuun. Viimeisiä tuulivoimaloita pystytettiin vielä alkusyksylläkin, kun ensimmäisten voimaloiden sähköntuotantokykyä testattiin uutisten mukaan jo kesäkuussa ja sähköä tuotettiin lehdistötiedotteen mukaan säännöllisemmin lokakuusta 2023 alkaen. Tuulivoimapuisto vihittiin käyttöön toukokuussa 2024. Se tuotti aluksi noin viisi prosenttia Suomen tuulivoimasta.

Katso myös

• Luettelo Suomen tuulivoimaloista