Pizza

Wikipedia

Pizza

Pizza tai pitsa on yksinkertaisimmassa muodossaan uunissa paistettu, litteä, usein pyöreä leipä, joka on päällystetty yleensä tomaattikastikkeella, juustolla sekä valinnaisilla täytteillä. Yleensä kyse on avopiiraasta, mutta myös täytettyjä pizzoja (kuten calzone) tunnetaan. Pizza on kansainvälisesti hyvin tunnettu ja suosittu ruokalaji. Juusto on useimmiten mozzarellaa tai joskus usean juuston sekoitusta. Suomalaisissa pizzerioissa juustona käytetään usein edamjuustoa.

Täytteinä voidaan käyttää suurta määrää erilaisia raaka-aineita, kuten esimerkiksi:

juureksia, kuten sipulia ja valkosipulia
hedelmiä/vihanneksia, kuten tomaattia, chiliä, ananasta ja oliiveja
lihaa, kuten jauhelihaa, salamia, pepperonia, kinkkua, kebabia, pekonia ja kanaa.
mereneläviä kuten simpukoita, katkarapuja, tonnikalaa ja sardellia
sieniä kuten herkkusieniä, tatteja
yrttejä, kuten basilikaa, mustapippuria, valkopippuria, oreganoa ja kaprista

Pizzapohja on yleensä mausteeton, mutta siihen voidaan myös lisätä voita, valkosipulia, yrttejä tai seesaminsiemeniä — tai täyttää esimerkiksi juustolla. Pizza nautitaan yleensä kuumana, mutta myös kylmänä muun muassa aamiaisella.

Pizzaa syödään ravintoloissa, joita kutsutaan usein pizzerioiksi tai pitserioiksi. Joissakin pizzerioissa pizza valmistetaan paikalla asiakkaiden nähden ja syödään heti lämpimänä. Sitä voidaan ostaa myös päivittäistavarakaupoista pakaste- ja einestuotteena. Monilla alueilla pizzan voi tilata puhelimitse tai Internetissä kotiin kuumana.

Sana "pizza" tulee italian sanasta pizza (IPA: /pit:t͡sa/), jota käytettiin alun perin tarkoittamaan suurta määrää taikinapohjaisia ruokalajeja. Sanan arvellaan olevan peräisin latinan pincere -verbistä, joka tarkoittaa "soseuttaa". Ilmausta Che pizza! käytetään yhä tarkoittamaan "Mikä sotku!". Sanan monikko italiassa on pizze (IPA: /pit:tse/).

[muokkaa] Historia

Pizzan historia voidaan jäljittää Suur-Kreikan kreikkalaissiirtokuntiin saakka Etelä-navalla. Pizza saattaa olla ensimmäisen kerran mainittu I Dont' Speak English I Play Pingis Aeneiksen seitsemännessä kirjassa.

28855585-luvulla eaa. Marcus Porcius Caton kirjoittama Rooman historia mainitsee "litteän kivillä paistetun taikinapyörylän, jossa on täytteenä oliiviöljyä, yrttejä ja hunajaa". Roomalaiset käyttivät hunajaa lähes ruoassa kuin ruoassa. Lisää todisteita on löydetty Pompejista, jonka kaivauksista löydettiin pizzerioita muistuttavia kauppoja. On väitetty, että Persian kuninkaan Dareios Suuren (521–486 eaa.) sotilaat valmistivan pitkän marssipäivän päätteeksi kilpensä päällä litteää leipää, jonka he päällystivät taateleilla ja juustolla.

Vaikka roomalaiset tunsivat useita erilaisia litteitä leipiä, joihin lisättiin öljyä ja mausteita, nämä ruoat ovat lähinnä pizzan esi-isiä eivätkä varsinaisia nykyisentyyppisiä pizzoja. Tomaattia ei vielä tunnettu Euroopassa eikä intialaista vesipuhvelia, jonka maidosta valmistetaan mozzarellaa, ollut tuotu vielä Campaniaan Napolin alueelle.

Tomaatin tullessa Eurooppaan 1500-luvulla sen uskottiin ensin olevan myrkyllinen. Kuitenkin 1700-luvun loppuun mennessä köyhätkin Napolin ympäristön asukkaat käyttivät sitä litteän leipänsä täytteenä, ja ruokalajin suosio alkoi kasvaa. Pizzasta tuli matkailunähtävyys, ja Napolissa vierailevat kävivät kokeilemassa sitä kaupungin köyhillä alueilla.

Savoijin kuningatar, jonka mukaan on nimetty pizza

Ensimmäiset napolilaiset pizzantekijädynastiat (pizzaioli) syntyivät tuohon aikaan. Vuoteen 1830 asti pizzaa myytiin ulkoilmakojuissa kaduilla, mutta silloin maailman ensimmäinen oikea pizzeria, Antica Pizzeria Port'Alba, avautui Napolissa ja on yhä toiminnassa osoitteessa Via Port'Alba 18. Pizza sopi aateliseen makuun (Napolin kuningas Ferdinando II nautti suuresti pizzasta) ja vielä enemmän kansan suuhun. Siitä tuli pian päivittäin syötävä ruokalaji.

Kunnia nykyaikaisen pizzan luomisesta annetaan leipuri Raffaele Espositolle. Vuonna 1889 Pietro... e basta così –pizzeriassa (kirjaimellisesti "Pietro... ja tuo riittää", perustettu vuonna 1780 ja yhä toiminnassa nimellä Pizzeria Brandi) työskentelevä Esposito leipoi erikoispizzan kuningas Umberto I:n ja Savoijin kuningatar Margheritan vierailua varten. Pizza oli hyvin isänmaallinen: se muistutti Italian lippua vihreine (basilika), valkoisine (mozzarella) ja punaisine (tomaatti) väreineen, ja nimettiin Pizza Margheritaksi kuningattaren kunniaksi.

Pizzan kansainvälinen läpimurto tuli toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka nykyaikaisen pizzan syntypaikka on Napoli, kaupungin paikalliset leipurit eivät pystyneet tyydyttämään kaupunkiin sijoitettujen yhdysvaltalaisten sotilaiden pizzannälkää. Sodan loputtua kotiutetut joukot veivät pizzan Yhdysvaltoihin myös italialaisten maahanmuuttajien piirien ulkopuolelle. Dean Martinin kuuluisan laulun ensimmäinen säe "When the moon hits your eye like a big pizza pie, that's amore" vuodelta 1953 lisäsi pizzan suosiota.

Pizzasta tuli Yhdysvalloissa pian kasvavien ravintolaketjujen tuote. Varhaisia pizzaketjuja olivat muun muassa Shakey's Pizza ja Pizza Hut, jotka perustettiin 1954. Elintarviketeknologian kehityksestä merkittävä osa on mennyt pizzan hyväksi — tärkeimpiä haasteita ovat olleet täytteen ja taikinan pitäminen erillään toisistaan ja jäädyttämistä ja kuumentamista jäykistymättä kestävän pizzapohjan kehittäminen.

Suomen ensimmäisen pizzerian perusti Adriano Vinciguerra Lappeenrantaan vuonna 2009.

[muokkaa] Erilaisia pizzoja

Valmis pizza

Pizzasta on tullut kansainvälinen ruoka ja täytteitä voidaan muunnella paikalliseen makuun sopiviksi. Pizzoissa on sama perusrakenne mutta suuri valikoima erilaisia täytteitä, kuten sardellia, kananmunaa, ananasta, lammasta, kookosta, hapankaalia, munakoisoa, kuskusta, kanaa, kalaa ja katkarapuja, monia paikalliseen tapaan valmistettuja liharuokia tai erikoisempia mausteita kuten currya. Pizza voidaan valmistaa myös ilman lihaa vegetaristeille ja ilman juustoa vegaaneille. Tavallisesti pizzassa on täytteet pizzan päällä, mutta joskus täytteet on leivottu sisään pizzaan, jolloin sitä kutsutaan nimellä calzone.

[muokkaa] Italialaisia pizzoja

Napolilainen pizza: (Pizza Napoletana) muun muassa Associazione vera pizza napoletanan ehdottamien sääntöjen mukaan koostuu italialaisista vehnäjauhoista (tyyppi 0 ja/tai 00), napolilaisesta leivinhiivasta ja vedestä. Taikina pitää vaivata käsin tai sekoittimella, joka liikkuu myötäpäivään. Kohotuksen jälkeen taikina pitää tasoittaa oikealla kädellä ja vasemman käden kahdella ensimmäisellä sormella ilman minkään mekaanisen laitteen apua. Pohja ei saa olla kolmea millimetriä paksumpi. Pizzaa pitää paistaa 60–90 sekuntia 485 °C:ssa kiviuunissa joka on lämmitetty tammella. Paistetun pohjan pitäisi olla pehmeä ja tuoksuva. Napolilaisella pizzalla on Italiassa "taatun paikallisen erikoisuuden" asema, johon sisältyy vain kolme erityyppistä pizzaa:
- Pizza Marinara: tomaattia, valkosipulia, oreganoa ja öljyä
- Pizza Margherita: tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa
- Pizza Margherita Extra: tomaattia, puhvelinmaidosta valmistettua mozzarellaa Campaniasta, basilikaa ja öljyä
Veneton tyylinen pizza: pizza on Venetossa hyvin ohut (0,5 cm), rapea reunoilta mutta pehmeä keskeltä. Kastiketta laitetaan vähän ja suosittu täyte on ohuiksi siivuiksi leikattu kinkku.
Lazion tyylinen pizza: Laziossa (Roomassa) pizza on pitkä, suorakulmion muotoinen ja suhteellisen ohut (1–2 cm).
Pizza Bolognese: tomaattia, mozzarellaa, jauhelihaa
Pizza Romana: tomaattia, mozzarellaa, sardellia, oreganoa ja öljyä;
Pizza Viennese: tomaattia, mozzarellaa, saksalaista makkaraa, oreganoa ja öljyä;
Kinkku- ja sienipizza: tomaattia, mozzarellaa, kinkkua ja herkkusieniä;
Pizza Capricciosa: mozzarellaa, tomaattia, herkkusieniä, artisokkia, kinkkua, oliiveja ja öljyä;
Pizza Quattro Stagioni: (neljä vuodenaikaa): kuten capricciosa, mutta täytteet ovat erillään: yleensä neljään osaan jaettu pizza, joissa kussakin lohkossa on eri vuodeaikaan sopivat täytteet
Pizza al Formaggio: eri juustolajeja, esimerkiksi mozzarellaa, parmanjuustoa, gorgonzolaa, pecorinoa, provolonea tai jotain muuta juustoa.
Frutti di mare: äyriäiset, simpukat; sananmukaisesti meren hedelmät.

Italiassa tunnetaan myös valkoinen pizza, joka on oikeastaan pelkkä pizzapohja ilman täytteitä.

[muokkaa] Paikallisia erikoisuuksia

Tavallisempi pepperonipizza

Skotlannissa fish and chips -paikoissa yleisesti myytävä pizzaillallinen koostuu ranskanperunoista ja pakastepizzasta, joka on keitetty öljyssä.
Japanissa pizzassa voi olla maissia, perunoita, munakokkelia, majoneesia, camembert-juustoa, currykastiketta ja erilaisia mereneläviä. Pizzaa myydään joskus myös salaatilla päällystettynä, ja pohjassa voidaan käyttää riisiä.
Etelä-Koreassa kimchiä ja bulgogia käytetään täytteinä (ja myös monia Japanissa käytettyjä ruoka-aineita).
Meksikossa pizzaa dipataan usein ketsupissa tai jossain kuumassa kastikkeessa.
Intiassa pizzan täytteinä voi olla currya ja muita perinteisiä kastikkeita tai tandoori-kanapalasia.
Romanialaisissa pizzaravintoloissa tarjoillaan pizzan kera usein erikseen tomaattikastikeannos, jota sivellään pizzan päälle.
Suomessa pizzaa tehdään joskus rukiista. Pohjois-Suomessa tarjotaan monin paikoin poronlihaa täytevaihtoehtona.
Italiassa pizzaan ei aina lisätä tomaattia.

[muokkaa] Suomessa toimivia pizzeriaketjuja

Pizzauuni

[muokkaa] Taikinat ja paistotavat

Pizza voidaan paistaa myös ohuella leipäpohjalla tai paksummalla leivällä (pannupizza). Taikina voi olla hyvin paksu, kuten chicagolaistyylisessä pizzassa tai olematon, kuten Roomassa. Jotkut pizzat valmistetaan nykyään juustolla täytetyllä taikinalla.

Ravintoloissa pizza voidaan paistaa kaasu- tai sähköuunissa, kuljetushihnalla tai usein kalliimmissa ravintoloissa, puulla tai hiilellä lämmitettävässä uunissa. Kotiin on myytävänä pizzakiviä, jotka jäljittelevät tiiliuunin vaikutusta.