Pehmeä iho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pehmeä iho
La Peau douce
Elokuvan julisteessa Françoise Dorléac ja Jean Desailly.
Elokuvan julisteessa Françoise Dorléac ja Jean Desailly.
Ohjaaja François Truffaut
Käsikirjoittaja
Tuottaja António da Cunha Telles
Säveltäjä Georges Delerue
Kuvaaja Raoul Coutard
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranska
Tuotantoyhtiö Les Films du Carrosse
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 1964
Kesto 113 minuuttia
Alkuperäiskieli ranska
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Pehmeä iho (La Peau douce) on François Truffaut’n ohjaama ranskalainen draamaelokuva vuodelta 1964. Truffaut teki myös käsikirjoituksen yhdessä Jean-Louis Richardin kanssa. Elokuvan pääkuvaajana toimi Raoul Coutard, ja musiikin siihen teki Georges Delerue. Pääparia, nuorta lentoemäntää ja häneen rakastuvaa naimisissa olevaa kirjankustantajaa näyttelevät Françoise Dorléac ja Jean Desailly, ja kolmiodraaman kolmas osapuoli on vaimo Franca (Nelly Benedetti).[1][2]

Keski-ikäinen, menestyvä pariisilainen kustantaja Pierre Lachenay on naimisissa psyykkisesti epävakaan Francan kanssa, ja heillä on kymmenvuotias tytär Sabine. Kun Lachenay matkustaa Lissaboniin luentomatkalle, hänellä on yhden yön juttu brasilialaisen lentoyhtiön lentoemännän Nicolen kanssa. Hän ei kuitenkaan pääse asiasta eroon vaan haluaa tavata naista yhä uudestaan. Hän haluaa pitää suhteen salassa etenkin tyttärensä takia. He tapaavat ja matkustavat yhdessä Reimsiin. Nicole suhtautuu suhteeseen kevyemmin. Lachenayn vaimo saa tietää suhteesta traagisin seurauksin.[2][3]

 Françoise Dorléac  Nicole  
 Jean Desailly  Pierre Lachenay  
 Nelly Benedetti  Franca Lachenay  
 Daniel Ceccaldi  Clément  
 Laurence Badie  Ingrid 

Truffaut pohjasi Pehmeän ihon suurelta osin oman elämänsä tapahtumiin. Hhän oli asunut jo vuosia erossa vaimostaan Madeleinestä ja heidän kahdesta tyttärestään ja seurusteli muun muassa tämän elokuvan naispääosan esittäjän Françoise Dorléacin kanssa. Elokuvan valmistumisen jälkeen hän suostui sopuisaan avioeroon.

Truffaut oli Pehmeästä ihosta ehdolla Cannesin Kultaisen palmun saajaksi. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt hyvin teattereissa, vaan sitä pidettiin kliseisenä, kylmäkiskoisena ja pitkäveteisenä[3].

  1. Pehmeä iho Elonet.
  2. a b The Soft Skin (Arkistoitu – Internet Archive), VideoHound's Golden Movie Retriever 2008. Vaatii HighBeam-tilauksen.
  3. a b Francois Truffaut, New Wave Film -sivusto. Viitattu 15.7.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]