Patoamispolitiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Patoamispolitiikka eli Kennanin oppi oli Yhdysvaltain ulkopoliittinen doktriini, jonka tavoitteena oli estää kommunismin leviäminen ja Neuvostoliiton ulkopoliittisen vallan kasvu toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat pyrki tähän diplomaattisin, sotilaallisin ja taloudellisin keinoin. Patoamispolitiikka oli eräänlainen myöntyväisyyspolitiikan ja toisaalta vyörytyspolitiikan (engl. rollback) välimuoto.

Termiä käytti ensimmäisen kerran yhdysvaltalainen diplomaatti George F. Kennan raportissaan puolustusministeri James Forrestalille tammikuussa 1947. Patoamispolitiikan englanninkielisen nimityksen containment (suom. hallinta, rajoittaminen) esikuvana oli ranskankielinen ilmaus cordon sanitaire, jolla tarkoitettiin länsivaltojen ulkopolitiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan 1920-luvulla.

Myöhemmin termiä on käytetty Yhdysvalloissa pyrkimyksistä tai tavoitteesta rajoittaa Kiinan vaikutusvallan kasvua maailmalla.[1][2]