Osinkosuhde

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osinko/kokonaistulos eli osinkosuhde kertoo kuinka suuri yrityksen jakama osinko on suhteessa tilikauden tulokseen. Se siis kuvaa kuinka suuri osuus voitoista jaetaan osakkeenomistajille. Se osuus voittoa, jota ei jaeta osinkoina, jää yritykseen toiminnan kehittämistä ja investointeja varten. Osingot ovat osakkeiden arvonnousun ohella toinen tapa, jolla osakkeenomistajat voivat saada tuottoa sijoitukselleen.

Kasvuhakuiset yritykset käyttävät tyypillisesti ison osan voitoistaan investointeihin, ja siksi niiden osinkosuhde on usein pienempi. Tällöin tavoitteena on, että sijoittajat pääsevät hyötymään näiden investointien kautta joskus tulevaisuudessa vielä enemmän. Yritykset voivat käyttää jakamattomia voittovaroja myös esimerkiksi omien osakkeiden takaisin ostamiseen. Osinkoina voidaan jakaa myös aiempina vuosina kertyneitä jakamattomia voittovaroja, joten osinkosuhde voi joskus olla yli 100 prosenttia.

Osinkosuhdetta laskettaessa voidaan käyttää kokonaistulosta, josta on poistettu satunnaisten erien vaikutus. Satunnaiset erät ovat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavia kertaluonteisia tuottoja tai kuluja. Kun nämä erät jätetään huomiotta, osinkosuhde kuvaa paremmin yrityksen pysyvämpää voitonjaon suhdetta.

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.