Odderade-interstadiaali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä

Odderade-interstadiaali 85 000–75 000 vuotta sitten oli viime jääkaudella ollut lämmin vaihe. Jää oli vetäytynyt muutamaksi jäätiköksi Norjan tuntureille. Jotunheimin jäätikkö oli suhteellisen iso. Tundran eteläraja kulki eteläisestä Keski-Ruotsista pohjoiseen Keski-Suomeen. Norjassa ei ollut metsiä missään. Etelä-Suomessa, Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa kasvoi koivumetsiä. Havumetsän raja kulki aivan pohjoisimmassa Saksassa ja Puolassa Etelä-Liettuan läpi.[1].

Kausi on sma kuin happi-isotooppivaihe MIS/OIS 5a. Odderade lienee sama kuin Tärendon interstadiaali I tai II ja Maaselän interstadiaali. Alankomaissa heinäkuun keskilämpö nousi enimmillään miltei 15 asteeseen[2] ja siellä kasvoi metsää[3]. Pohjois-Saksassa kasvoi koivua, mäntyä, kuusta ja lehtikuusta. Luultavasti Pohjanmaalla kasvoi subarktista koivua, varpuja ja pajuja sekä koko Suomessa mm. pensastundraa, mikäli hatarat arviot Suomen kerrostumien syntyajoista pitävät paikkansa. Etelä-Suomessa saattoi kasvaa mäntymetsää[4][5]. Jääkauden lämpimien välivaiheiden aikana idässä oli lämmintä, lännessä kylmää. Idässä kasvoi koivua, mäntyä ja leppää, ehkä myös kuusta ja lehtikuusta.

Alankomaissa heinäkuun keskilämpö oli 15 astetta[6], samoin Pohjois-Saksassa.

  1. Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review (PDF) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). (englanniksi)
  2. Tage Nilsson, The Pleistocene, Fig. 13.11. s. 258
  3. Ehlers 1996, s. 345
  4. Lunkka, Maapallon ilmastohistoria, sivu 237
  5. Vegetation and climate during Weichselian ice free intervals in northern Sweden – interpretations from fossil and modern pollen records Martina Hättestrand Department of Physical Geography and Quaternary Geology, Stockholm University, Sweden, 2008, s. 24
  6. Tage Nilsson,, The Pleistocene, s. 258