Niilo Oja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niilo Oja
Henkilötiedot
Syntynyt1904
Kannus
Kuollut28. huhtikuuta 1990
Brisbane Australia
Kansalaisuus australiansuomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Koralliranta ja spinifex, 1972
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Niilo Alfred Oja (1904 Kannus28. huhtikuuta 1990 Brisbane Australia)[1][2][3][4] oli australiansuomalainen siirtolainen ja kirjailija.[5][4] Oja oli kotoisin maanviljelijäperheestä.[6] Hän muutti Australiaan 1927 ja työskenteli lähinnä sokeriruokopelloilla ja kaivoksessa.[3] Hän kirjoitti kertomuksia Finlandia News ja Suomi-julkaisuihin. Hänen teoksensa Koralliranta ja Spinifex (1972) on tunnetuimpia australiansuomalaisten julkaisemia kirjoja.[7] Sen lisäksi hän kirjoitti julkaisemattoman tekstin Laajan maan karikot ja kauneus.[4] Oja sai Australian kansalaisuuden 1946.[8]

Vaikka töitä ei ollut helppo saada, Oja aloitti työt pian Australiaan tultuaan Arvo Pietilän farmilla Silk Oak Creekissä.[9] Jatkosodan syttyessä hän joutui pakkotyöleirille, koska oli vihollismaan kansalainen.[10] Oja palasi Suomeen käymään 39 vuoden kuluttua, vaikka alkujaan oli tarkoitus olla Australiassa vain muutama vuosi.[11]

Oja oppi englannin kohtalaisen helposti, mutta suomi pysyi kuitenkin hänen tärkeimpänä kielenään. Suomalaisen vaimon saaminen ei toteutunut.[11] Vaikeista vuosista hän selviytyi pakenemalla haavemaailmaan ja muistoihin.[12] Hän palasi Suomeen vuonna 1966,[13] mutta lähti pian takaisin Australiaan, koska kokemus Suomesta ei tuntunut hyvältä vaan hän tunsi kotiutuneensa Australiaan.[14] Toisaalta hän kirjoittaa: ”Kun ihminen lähtee kulkemaan, ei ole hyvä missään”.[15]

Koralliranta ja spinifex oli alkuaan päiväkirja, jossa Oja kertoo elämästään sotien välisenä aikana, jolloin oli hänen elämänsä aktiivisin vaihe.[16] Muistiinpanot kattavat hänen elämästään 40 vuoden jakson. Ehdotuksen käsikirjoituksen julkaisemisesta teki australiansuomalaista siirtolaisuutta koskevaa aineistoa tutkinut Olavi Koivukangas, joka oli nähnyt sen Ojalla.[3][6] Kirjoittaminen ajoittuu pääasiassa 1920–1940-luvulle, mutta viimeinen luku on 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta. Punta-Saastamoinen sijoittaa hänet ensimmäisen siirtolaissukupolven kirjoittajiin.[17]

Punta-Saastamoisen mukaan teoksessa on realistista tosiasioiden kuvausta, mutta Oja itse liikkuu haaveissaan.[3] Oja pyrkii selventämään elämäänsä itselleen tulkitsemalla sekä menneisyyttä että kirjoitushetken elämää.[18]

  • Koralliranta ja spinifex, Darra: Suomalainen kulttuuriseura, 1972.
    • Corals and Spinifex, kääntäjä: Anne Kiljo, Brisbane, Queensland: Niilo Oja, noin 1980
  • Laajan maan karikot ja kauneus, julkaisematon käsikirjoitus
  • Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Australiansuomalaiset etsivät itseään: Kulttuurisen identiteetin määrittyminen australiansuomalaisessa kirjallisuudessa. Siirtolaistutkimuksia. Siirtolaisinstituutti A 34, Turku 2010 ISBN 978-952-5889-03-1 (nid.) ISBN 978-952-5889-04-8 (pdf), ISSN 0356-9659 (väitöskirja) Teos verkossa (Arkistoitu – Internet Archive)
  1. Queensland Government: Home: Your rights, crime and the law: Births, deaths, marriages and divorces: Family history research service; Niilo Alfred Oja familyhistory.bdm.qld.gov.au. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
  2. Find A Grave: Niilo Alfred Oja, Mount Gravatt Cemetery and Crematorium, Mount Gravatt, Brisbane City, Queensland, Australia findagrave.com. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
  3. a b c d Punta-Saastamoinen s. 128
  4. a b c Niilo Oja Austlit. 18.8.2006. St Lucia: The University of Queensland. Viitattu 12.3.2018. (englanniksi)
  5. Breaches of Curfew Order, The Telegraph 31.5.1944, Brisbane, Trove, viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
  6. a b Punta-Saastamoinen s. 160
  7. Australian suomalaisia yhdistää kaiho Suomeen Sisuradio. 23.2.2011. Sveriges Radio. Viitattu 11.3.2018.
  8. Commonwealth Gazette, 5.9.1946 viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
  9. Punta-Saastamoinen s. 162
  10. Punta-Saastamoinen s. 165
  11. a b Punta-Saastamoinen s. 167
  12. Punta-Saastamoinen s. 168
  13. Punta-Saastamoinen s. 169
  14. Punta-Saastamoinen s. 170
  15. Punta-Saastamoinen s. 179
  16. Punta-Saastamoinen s. 107
  17. Punta-Saastamoinen s. 151
  18. Punta-Saastamoinen s. 180