Nicholas Kilburn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nicholas Weldon Kilburn (21. kesäkuuta 1932 Toronto, Ontario31. heinäkuuta 2007 Cobourg, Ontario) oli kanadalainen fagotisti ja musiikkipedagogi.[1]

Kilburn opiskeli aluksi pianonsoittoa, mutta vaihtoi instrumenttiaan. Häntä opetti aluksi G. Roy Fenwick. Vuosina 1948–1951 hän opiskeli The Royal Conservatory of Musicissa fagotinsoittoa Elver Wahlbergin, pianonsoittoa isänsä Weldon Kilburnin, teoriaa ja harmoniaa Samuel Dolinin sekä orkestraatiota John Weinzweigin johdolla. Hän opiskeli myöhemmin vielä fagotinsoittoa Raymond Allardin johdolla New England Conservatoryssa ja Sol Schoenbachin johdolla Curtis Institutessa.[1]

Vuosina 1955–1958 Kilburn oli Kanadan kansallisbaletin orkesterin ja vuosina 1955–1959 CBC:n sinfoniaorkesterin jäsen. Vuonna 1959 hän liittyi Toronton sinfoniaorkesteriin sen ensifagotistina. Hänen ohjelmistoonsa kuului muiden muassa Joseph Haydnin, Wolfgang Amadeus Mozartin, André Jolivetin ja John Weinzweigin teoksia. Hän toimi myös Toronton puhallinkvintetin jäsenenä. Hänen oppilaitaan olivat vuosina 1955–1978 Toronton yliopistossa Mitchell Clarke, William Douglas, James McKay, Gordon Slater ja Norman Tobias. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli sopraano Ilona Kombrink.[1]

Vuonna 1981 Kilburn sai Kanadan musiikkineuvoston mitalin. Hänen veljiään ovat Michael ja Paul Kilburn.[1]