Neljäntuulenlakki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neljäntuulenlakki
Yksinkertaisempi kolkkalakki miehen päässä. Kuva vuodelta 1882–1883.

Neljäntuulenlakki, neljän tuulen lakki tai lapinlakki (pohjoissaameksi čávka) on miesten saamenpukuun kuuluva päähine. Lakkia käytetään Suomen ja Norjan Lapissa.[1]

Neljäntuulenlakin edeltäjän eli kolkkalakin esittelivät saamelaisille ilmeisesti Varanginvuonolla käyneet venäläiset kauppiaat 1800-luvun puolivälissä. Kolkkalakki on yksinkertaisempi nelikulmainen lakki, jonka kulmat eli kolkat eivät ole neljäntuulenlakin tavoin pitkiä. Se tekee kolkkalakista muodoltaan pyöreämmän. Neljäntuulenlakki syntyi, kun saamelaiset venyttivät oman muotinsa mukaan kolkkalakin kulmia pidemmiksi ja sarvimaisemmiksi. Pian lakin käyttöönoton jälkeen saamelaiset alkoivat myös pidentää ja täyttää kolkkia eri asentoihin niin, että eri alueilla miehet pitivät lakkia eri tavalla.[1]

  1. a b Pennanen, Jukka: "Saamelaisen puku - tarkoituksenmukaisuuden ja esteettisyyden yhdistelmä". Teoksessa Siiddastallan: Siidoista kyliin, s. 100–101. Toimittaneet Jukka Pennanen & Klemetti Näkkäläjärvi. Pohjoinen, 2000. ISBN 951-749-347-9.