Nauen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nauen
Nauenin raatihuone
Nauenin raatihuone
vaakuna
vaakuna

Nauen

Koordinaatit: 52°36′N, 12°53′E

Valtio Saksa
Osavaltio Brandenburg
Piirikunta Havelland
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 268,1 km²
Korkeus 35 m
Väkiluku (2018) 17 967
 – Väestötiheys 67 as./km²
Postinumero 14641
Suuntanumero(t) 03321, 033230 (Börnicke, Tietzow), 033237 (Ribbeck), 033239 (Groß Behnitz, Schwanebeck, Wachow)









Nauenin sijainti Havellandin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Brandenburgin osavaltiossa.

Nauen on kaupunki Havellandin piirikunnassa Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se tunnetaan muun muassa hyvin säilyneestä historiallisesta kantakaupungistaan.

Nauen sijaitsee osavaltionsa länsiosassa noin 40 kilometriä Berliinin keskustasta länteen.[1]

Nauen koostuu kantakaupungista ja neljästätoista osa-alueesta, joista useat olivat itsenäisiä maalaiskuntia vuoteen 2003. Nauenin lounaisosassa on kaksi järveä, Groß Behnitzer See ja Klein Behnitzer See, jotka aiemmin muodostivat yhden suuremman järven.

Nauen mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1186 muodossa Nowen. Kaupunkioikeudet se sai 1292, ja ensimmäinen raatihuone valmistui 1302. Rosvoparoni Dietrich von Quitzow (1366–1417) aiheutti suuren kaupunginpalon 1414, ja yli kaksisataa vuotta myöhemmin kolmikymmenvuotisen sodan aikana Johann Tillyn sotajoukot tuhosivat kaupunkia. Vuonna 1816 perustettiin Itä-Havellandin piirikunta, joka oli osa Brandenburgin provinssia. Nauen oli sen hallintokeskus vuodesta 1826 vuoteen 1952, jolloin Itä-Havelland lakkautettiin ja perustettiin Nauenin piirikunta, joka puolestaan lakkautettiin 1993. Havellandin piirikunta korvasi Nauenin piirikunnan, ja Nauen menetti hallintokaupungin asemansa Rathenowille.

Rautatietä BerliiniHampuri alettiin rakentaa toukokuussa 1844 ja se oli valmis joulukuussa 1846. Nauen sai samassa yhteyssä rautatieaseman. Vuosina 1865–1930 Naeunissa toteutettiin useita suurhankkeita, kaupunkiin perustettiin muun muassa kaasulaitos ja Zuckerfabrik Nauen, eli Nauenin sokeritehdas. Esikaupunkiliikennöinti rautateitse Berliiniin aloitettiin 1890. Kolmannen valtakunnan aikana Naueniin perustettiin yksi Saksan ensimmäisistä keskitysleireistä, KZ Börnicke, joka oli tarkoitettu poliittisille vangeille. Nauenissa on asunut juutalaisia jo keskiajalta, ja kristalliyönä marraskuussa 1938 heidän synagogansa koki suuria tuhoja. Toisen maailmansodan lopussa, huhtikuussa 1945, Nauenia pommitettiin. Sodan jälkeen Nauen jäi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle, ja siitä tuli osa DDR:ää. Nauenin väkiluku väheni sosialismin kaudella, 2010-luvulla se puolestaan kasvoi.

Nauenin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa keskiaikainen St. Jacobin kirkko ja myöhäisgoottinen Dorfkirche Börnicke 1400-luvulta.

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauen on Rathenowin ja Falkenseen ohella yksi piirikuntansa talouskeskuksista. Kaupungin alueella on lukuisia tuulivoimaloita. Taloutta hallitsevat pienet ja keskisuuret palveluyritykset. Suuryrityksistä Naueniin asettui vuonna 1992 Bosch - Siemens, ja veti mukanaan alihankkijoita.[2]

Nauenin rautatieasema sijaitsee 35,4 kilometriä Berliinin päärautatieasemalta. Berliinin kehämoottoritie BAB 10 on reititetty aivan Nauenin itäpuolitse. Kaupungin halki kulkee Bundesstraße 5, joka on 555-kilometrinen maantie Tanskan rajalta Puolan rajalle. BAB 10:n kautta on yhteys Hampuriin ja Müncheniin vieville moottoriteille, kuten myös useille muille moottoriteille ja uudelle Berliinin–Brandenburgin lentoasemalle.

Lähteet ja viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Entfernung von Nauen nach Berlin Luftlinie.org. Viitattu 21.5.2020.
  2. Wirtschaftsstruktur Nauen.de. Stadt Nauen. Arkistoitu 27.6.2012. Viitattu 21.5.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Nauen