Mustvee jõgi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustvee jõgi
Joensuu Mustveessä venesataman vieressä
Joensuu Mustveessä venesataman vieressä
Maanosa Eurooppa
Maat Viro
Maakunta Jõgevamaa, Tartumaa
Kunnat Mustvee, Jõgeva
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Mustvee jõen valuma-alue
Pinta-ala 179,5 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde metsäoja
  58.9409°N, 26.715139°E
Laskupaikka Peipsijärvi, Mustvee
  58.846789°N, 26.952700°E
Sivu-uomat Kullamäe oja, Rausi oja
Taajamat Võtikvere, Mustvee
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 63 m mpy. [1]
Laskukorkeus 30 m mpy. [1]
Korkeusero 33 m
Pituus 39,1 km [1]
Kaltevuus 0,84 m/km
Muuta
Satama tammikuussa 2017.
Mustveen satama ennen vuotta 1937.

Mustvee jõgi on 39 kilometriä pitkä joki Virossa Jõgevamaalla Jõgevan kunnassa ja Mustveen kunnassa, joka laskee Peipsijärven pohjoisosan luoteisrantaan.[1]

Joki alkaa pienestä metsän kuivatusojasta, joka on joen luonnollisen uoman jatke kohti pohjoista. Ojan alkupää sijaitsee Pandiveren ylängön itärinteessä. Se laskee sieltä alas ja virtaa koko loppumatkan Alutagusen alangolla suuntanaan ensin etelä ja sitten kaakko. Joki saa nopeasti luonnollisen meanderoivan luonteensa, joka jatkuu loppuun asti. Joki toimii myös noin neljäsosan verran pituudestaan Jõgevan ja Mustveen kuntien välisenä rajajokena, mutta se käy aluksi Mustaveen puolella vain muutaman kerran lyhyesti. Joen yläjuoksu on metsätaivalta ja vasta Lilastveren ja Kõrvemetsan kohdalla se ohittaa esnimmäisen kerran peltomaita. Täällä siihen yhtyvät oikealta lännestä tulevat Kullamäe oja ja Rausi oja. Alempana siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Ulvi oja, jonka valuma-alue sijaitsee kokonaan Mustaveen kunnan puolella. Sitten joki jättää kuntarajan ja virtaa ensin Võtikveren kautta kaakkoon, missä aukeaa peltovaltainen alue. Sitten se kääntyy länteen ja virtaa lopuksi Mustveen läpi Peipsijärveen. Taajamien välissä sen ympäristö on rauhoitettu Tellisen luonnonsuojelualueeksi [2]. Joensuussa on Mustveen taajamassa jokialue rakennettu suojaiseksi venesatamaksi [3].[1][a]

Vaikka Tellisen luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan vain 238 hehtaaria [2], elää metsäisessä jokiympäristössä saukko ja joen pohjalla vuollejokisimpukka. Jokea ympäröivissä metsissä kasvaa täällä erityisenä pidetyt lajit kiiltoängelmä, lehtoneidonvaippa, valkolehdokki, kalkkimaariankämmekkä, näsiä ja kynäjalava.[4]

Joki oli aiemmalta nimeltään myös Must­jõgi (vuonna 1638 Mustajacki).[3]

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen valuma-alueen pinta-ala on 179,5 neliökilometriä. Joen eteläpuolella Peipsijärveen laskee Kullavere jõgi, jonka valuma-alue sivujokineen sivuaa Mustvee jõen valuma-aluetta etelässä ja lounaassa. Joen pohjoispuolella Peipsijärveen laskee Piilsi jõgi, jonka valuma-alue ylettyy koillisessa Ulvi ojan korkeudelle saakka. Pohjoispuolelle levittäytyy Avijõen valuma-alue. Joen länsipuolella sijaitsee laaja Luusika soo, joka on vedenjakaja-aluetta Pedja jõen suuntaan lännessä. Pedja jõgi, joka alkaa Pandiveren ylängöltä, on eteläisen Emajoen sivuhaara.[1][a]

Mustvee jõen suurimpia sivuhaaroja on lueteltu seuraavassa taulukossa.

yhtyy
Mustvee
jõgeen
(km suusta)
Nimi Pituus
(km)
Valuma-alue
(km²)
Lähde
1 Raja kraav 2 2 [5]
3 Kivimurru kraav 6 10 [6]
12 Uusküla kraav 4 4 [7]
18 Ulvi oja 13 19 [8]
26 Rausi oja 9 33 [9]
28 Kullamäe oja 12 46 [10]
33 Rajametsa kraav 4 14 [11]

Joen valuma-alueella ei esiinny karttojen mukaan suuria järviä.[1][a]

Mustvee jõgi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Joen vesistörekisterin tunnus on VEE1055100.[1]

  1. a b c Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Google-, Bing-, ACME- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen annettuja koordinaatteja.
  1. a b c d e f g h i Keskkonnaregister: Mustvee jõgi (VEE1055100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  2. a b Tellise looduskaitseala, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
  3. a b Mustvee jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 9.10.2020
  4. Tellise looduskaitseala kaitsekorralduskava (2017–2026), Keskkonnaamet, 2016
  5. Keskkonnaregister: Raja kraav (VEE1056200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  6. Keskkonnaregister: Kivimurru kraav (VEE1056100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  7. Keskkonnaregister: Uusküla kraav (VEE1056000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  8. Keskkonnaregister: Ulvi oja (VEE1055800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  9. Keskkonnaregister: Rausi oja (VEE1055600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  10. Keskkonnaregister: Kullamäe oja (VEE1055300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
  11. Keskkonnaregister: Rajametsa kraav (VEE1055200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)