Morecambenlahti
| Morecambenlahti | |
|---|---|
| Morecambe Bay | |
 Ilmakuva Morecambenlahdesta. |
|
 Morecambe Bay |
|
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Merialue | Irlanninmeri |
| Pinta-ala | 310 km² |
Morecambenlahti sijaitsee Luoteis-Englannissa Irlanninmeren itäosassa, Englannin järviseudusta etelään.[1][2] Sen alueella on 310 neliökilometriä liejun ja hiekan peittämää vuorovesialankoa – enemmän kuin missään muualla Isossa-Britanniassa.[2] Lahden maine vaarallisena vesialueena johtuu petollisista juoksuhiekoista ja arvaamattomasta nousuvedestä, jonka sanotaan liikkuvan laukkaavan hevosen nopeudella.[2]
Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkittävä osa Englannin järviseudun vesistöistä laskee Morecambenlahteen.[1] Suurimpia jokia ovat Leven, Kent, Keer, Lune ja Wyre, joiden estuaarien ympärille on muodostunut lahden alueelle työntyviä niemiä. Lahden ympäristöstä on kuivatettu paljon marskimaata pelloiksi.[2]
Morecamben ja Heyshamin rantalomakohteet sijaitsevat lahden itärannalla Lancashiren puolella. Vastakkaisella rannalla, Cumbrian puolella on Furnessin niemimaa, jonka kärjessä sijaitsee Barrow-in-Furnessin satamakaupunki.[1][3]
Lahteen kuuluu seitsemän suurta saarta, joista jokainen sijaitsee Furnessin rannikolla.[2][3] Walney on muita saaria huomattavasti suurempi; lahti päättyy lounaassa sen eteläkärkeen. Sheep, Piel, Chapel ja Foulney sijaitsevat vuorovesivyöhykkeellä, joten ne ovat saavutettavissa jalan laskuveden aikaan – juoksuhiekan ja nopean vuoroveden vuoksi ylityksessä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta. Roa on yhdistetty mantereeseen pengertietä pitkin ja Barrow’sta on tehty osa Barrow-in-Furnessin satama-aluetta.[2]
Morecambenlahdella on monipuolinen linnusto ja arvokkaita merellisiä elinympäristöjä. Lahden pohjassa elää runsaasti sydänsimpukoita, joita paikalliset ovat kalastaneet useiden sukupolvien ajan.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historioitsija John Whitaker antoi lahdelle sen nykyisen nimen vuonna 1771. Hän uskoi, että kreikkalainen maantieteilijä Klaudios Ptolemaios oli viitannut kirjoituksissaan lahteen Morikámbēn vuorovesialankona.[2]
Lahdella on toiminut satojen vuosien ajan Englannin hovin nimittämiä oppaita, jotka opastavat kulkijat turvallisesti lahden poikki laskuveden aikaan. Koska lahden ylittäminen on vaarallista ja Järviseudun maasto on vaikeakulkuista, Furnessin niemimaa oli pitkään eristyksissä mantereesta ja sinne pääsi vain veneellä tai ylittämällä lahden jalkaisin.[2]
Vuonna 1857 lahden ympäri rakennettiin Furness Railway, joka ylittää jokien estuaarit siltoja pitkin. Myös Lontoosta Glasgow’iin johtava West Coast Main Line kulkee lyhyen matkaa lahden rannalla.[2]
Vuonna 1974 Morecambenlahdelta löydettiin Ison-Britannian toiseksi suurin maakaasuesiintymä, jonka kooksi arvioitiin liki 200 kuutiokilometriä. Parhaimpina vuosina kaasuntuotannolla katettiin jopa 15 prosenttia Britannian kaasuntarpeesta, mutta tuotanto on jo ohittanut huippupisteensä ja kääntynyt laskuun.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morecambenlahti Wikimedia Commonsissa
