Metsäviklo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metsäviklo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Viklot Tringa
Laji: ochropus
Kaksiosainen nimi

Tringa ochropus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Metsäviklo Wikispeciesissä
  Metsäviklo Commonsissa

Metsäviklon munia.

Metsäviklo (Tringa ochropus) on pienikokoinen kahlaajalintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 20–24 cm, siipien kärkiväli 39–44 cm ja paino 50–120 g. Lintu muistuttaa liroa, mutta on selästä tummempi, lähes musta pienin valkein täplin, ja sen koivet ovat harmaanvihreät. Yläperä on kirkkaanvalkea rajoittuen jyrkästi tummaan selkään. Kutsuääni on voimakas ja melodinen ’tjyit–vit–vit’, varoitus hakkaava ’kip–kip–kip...’. Laulu esitetään soidinlennossa, ja se on erittäin miellyttävän kuuloinen nouseva ja laskeva sarja kutsuäänimäisiä säkeitä.

Vanhin suomalainen rengastettu metsäviklo on ollut 5 vuotta, 9 kuukautta ja 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.

Metsäviklojen parimäärä Suomessa on 50 000–80 000. EU:n alueella pesii 150 000–200 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 1,2–4 miljoonaa yksilöä.

Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee syysmuutolle kesäkuusta alkaen elokuun loppuun.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäviklon elinympäristöä ovat ikkonaiset metsäalueet, eritoten korvet, joissa on järviä, lampia ja jokia. Muuttoaikoina laji on myös märillä rantaniityillä.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäviklon pesä on tavallisesti puussa vanhassa rastaan tai oravan pesässä. Naaras munii toukokuussa 4 munaa, joita molemmat puolisot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja ne joko hyppäävät maahan tai emot kantavat ne lähimmälle kosteikolle. Ne oppivat lentämään 3–4 viikon ikäisinä. Molemmat emot huolehtivat aluksi poikueesta, mutta naaras jättää huolenpidon koiraalle ennen kuin poikaset lentävät.

Metsäviklon ravintoa ovat hyönteiset, kotilot, madot, kasvien versot ja silmut.

  1. BirdLife International: Tringa ochropus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Metsäviklo – Tringa ochropus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]