Luettelo vepsäläisistä kyläyhteisöistä

Tämä artikkeli on luettelo vepsäläisistä kyläyhteisöistä. Vepsäläisiä kyliä on Karjalan tasavallassa, Leningradin alueella ja Vologdan alueella Venäjällä. Luettelon lopussa on myös joitakin sellaisia vepsänkielisiä paikannimiä, jotka eivät ole kylien nimiä.

Vepsäläiset ovat jakaantuneet kolmeen ryhmään, jotka ovat äänisvepsäläiset, ojatti- eli keskivepsäläiset ja etelävepsäläiset.

• Äänisvepsäläiset asuvat Äänisen rannalla Syvärin pohjoispuolella Karjalan tasavallan Vepsän kansallisessa volostissa ja Koskenalan piirissä Leningradin alueella. Vepsän kansallisessa volostissa asuu noin 2 000 henkeä ja Petroskoissa asuu vepsäläisiä 4 000 henkeä.^lähde?
• Ojatti- eli keskivepsäläiset voidaan jakaa itäisiin ja läntisiin keskivepsäläisiin.
  • Itäiset keskivepsäläiset asuvat Vologdan alueella Babajevon ja Vytegran piireissä. Heitä yhteensä oli 1989 väestölaskennan mukaan 700 henkeä.^lähde? Oštan ja Vytegran seudun asutuksiin ja kyliin muutti huomattava määrä keskivepsäläisiä 1950-luvulla, kun vepsäläiskyliä lakkautettiin. Lakkautettuihin kyliin kuului muun muassa Šimozeron kyläryhmä, jossa eli noin 5 000 asukasta 1950-luvulla.^lähde?
  • Läntiset keskivepsäläiset asuvat Leningradin alueella Koskenalan, Tihvinän ja Lotinapellon piireissä.^lähde? Yhteensä vepsäläisiä asuu Leningradin alueella noin 6 000 henkeä.^{lähde tarkemmin?}
• Etelävepsäläiset asuvat Leningradin alueella Boksitogorskin piirissä.^lähde?

Luettelossa vepsäläiskylät on jaoteltu sen mukaan, mihin piiriin ne kuuluvat.

Karjalan tasavalta

Vepsän kansallinen volosti

• Kalajoki (ven. Рыбрека, Rybreka, vepsäksi Kal’eig)
• Kaskesoja (ven. Каскесручей, Kaskesrutšei, vepsäksi Kaskez)
• Matvejanselkä (ven. Матвеева Сельга, Matvejeva Selga, vepsäksi Matvejansel’g)
• Metsäntaka (ven. Залесье, vepsäksi Mecantaga)
• Šokšu (ven. Шокша, Šokša, vepsäksi Šokš)
• Soutjärvi (ven. Шелтозеро, Šeltozero, vepsäksi Šoutar’v)
• Vehkoja (ven. Вехручей, Vehrutšei, vepsäksi Vehkoi)

Äänisenrannan piiri

• Puujoki (ven. Деревянное, Derevjannoje, vepsäksi Pujeg)

Leningradin alue

Boksitogorskin piiri

• Abramova Gora (ven. Абрамова Гора, vepsäksi Kaivon pagast)
• Arskaht (ven. Радогощь, vepsäksi Ar’s’kaht’ tai Arskah’t’)
• Belaja (ven. Белая, vepsäksi Vaagedjär’v tai Vaag’är)
• Beljatšiha (ven. Белячиха, vepsäksi Belä Mägi)
• Bobrozero (ven. Боброзеро, vepsäksi Maigar’ tai Majgar’)
• Botševo (ven. Бочево, vepsäksi Bočoo)
• Tšaigino (ven. Чайгино, vepsäksi Čäigii tai Čaigl)
• Tšidovo (ven. Чидово, vepsäksi Čidoi)
• Tšubovo (ven. Чубово, vepsäksi Nem’)
• Kilkinitši Belyje (ven. Килькиничи Белые, vepsäksi Vouged Kil’kil)
• Kilkinitši Tšernyje (ven. Килькиничи Черные, vepsäksi Must Kil’kil)
• Koiguši (ven. Койгуши, vepsäksi Danil)
• Kortaly-Usadištše (ven. Корталы-Усадище, vepsäksi Kortlaht)
• Korvala (ven. Корвала, vepsäksi Korvoil’)
• Krasnyi Bor (ven. Красный Бор, vepsäksi Bor)
• Krutoi Rutšei (ven. Крутой Ручей, vepsäksi Krupen’)
• Lahta (ven. Лахта, vepsäksi Laht)
• Noidala (ven. Нойдала, vepsäksi Noidal tai Noidl)
• Okulovo (ven. Окулово, vepsäksi Košk)
• Ostrov (ven. Остров, vepsäksi Sar’)
• Ozera (ven. Озера, vepsäksi Järved)
• Panšino (ven. Паншино, vepsäksi Toštan tai Paašin)
• Petšnaja Niva (ven. Печная Нива, vepsäksi Päčmägi)
• Pjoluši (ven. Пёлуши, vepsäksi Pöloo)
• Petrovo (ven. Петрово, vepsäksi Bušak)
• Pjatino (ven. Пятино, vepsäksi P’ätin)
• Pjatnitskaja (ven. Пятницкая, vepsäksi Lepoe)
• Požarištše (ven. Пожарище, vepsäksi Požariš tai Požariš’)
• Prokuševo (ven. Прокушево, vepsäksi Šidjär’v tai Šid’järv)
• Radjoniha (ven. Радёниха, vepsäksi Radionih tai Radimpust)
• Rjabov Konets (ven. Рябов Конец, vepsäksi Rebagj tai Reb Agj)
• Sankov Bor (ven. Саньков Бор, vepsäksi Timoo tai Timoine)
• Sidorovo (ven. Сидорово, vepsäksi Sodjär’v tai Sod’järv)
• Staškovo (ven. Сташково, vepsäksi Tutuk)
• Tedrovo (ven. Тедрово, vepsäksi Tedroo)

Koskenalan piiri

• Averkievskaja (ven. Аверкиевская, vepsäksi Čikol)
• Himjoki (ven. Гимрека, Gimreka, vepsäksi Himd’ög)
• Jaroslavitši (ven. Ярославичи, vepsäksi Vil’hal)
• Kallio (ven. Щелейки, Štšeleiki,, vepsäksi Kal’l’o)
• Kallionalainen (ven. Подщелье, Podštšelje, vepsäksi Kallalain’e)
• Karginitši (ven. Каргиничи, vepsäksi Karhil)
• Kurba (ven. Курба)
• Ladva (ven. Ладва, vepsäksi Ladv)
• Minitskaja (ven. Миницкая, vepsäksi Mägär’v)
• Mutnozero (ven. Мутнозеро, vepsäksi Mudar’v)
• Nemža (ven. Немжа, vepsäksi Nemž)
• Ozjora (ven. Озера, vepsäksi Järved)
• Pelduši (ven. Пелдуши, vepsäksi Pecoil’)
• Vinnitsy (ven. Винницы, vepsäksi Vingl tai Vidl)
• Voznesenje (ven. Вознесенье, vepsäksi Süvär’)

Lotinapellon piiri

• Hmelezero (ven. Хмелезеро, vepsäksi Humar’v)
• Nadporožje (ven. Надпорожье, vepsäksi Koskemp’ä)
• Russkonitsy (ven. Руссконицы, vepsäksi Rusttal)
• Sotski (ven. Соцкий, vepsäksi Sadoveh)
• Tervenitši (ven. Тервеничи, vepsäksi T’erl)
• Varbenitši (ven. Варбеничи, vepsäksi Varbal)
• Vonozero (ven. Вонозеро, vepsäksi Enar’v)

Tihvinän piiri

• Ivanono (ven. Иваново, vepsäksi Časl)
• Korbenitši (ven. Корбеничи, vepsäksi Korbal)
• Pašozero (ven. Пашозеро, vepsäksi Paks’jär’'v)
• Šeikino (ven. Шейкино, vepsäksi Šigoil’ tai Šigoil)
• Šugozero (ven. Шугозеро, vepsäksi Šugar’v)
• Sjargozero (ven. Сяргозеро, vepsäksi Särgjärv)

Vologdan alue

Babajevon piiri

• Kijno eli Kuja (ven. Кийно, vepsäksi Kuja)
• Kološma (ven. Колошма, vepsäksi Kalažma)
• Nažmozero (ven. Нажмозеро, vepsäksi Nažamjär’v)
• Klenozero (ven. Кленозеро, vepsäksi Vahtar’)
• Pjažozero (ven. Пяжозеро, vepsäksi Päžar’ tai Päžarv)
• Pondala (ven. Пондала, vepsäksi Pondal)
• Turžino (ven. Туржино, vepsäksi Turžin)
• Voilohta (ven. Войлохта, vepsäksi Vyilaht)

Vytegran piiri

• Agafonovskaja (ven. Агафоновская, vepsäksi Surotannas)
• Isajevo (ven. Исаево, vepsäksi Isar’v)
• Krivozero (ven. Кривозеро, vepsäksi Väräsär’)
• Kuštozero (ven. Куштозеро, vepsäksi Kuštk’är’v)
• Oštinski Pogost (ven. Оштинский Погост, vepsäksi Šušt)
• Paltoga (ven. Палтога, vepsäksi Paltog)^lähde?
• Pankratovo (ven. Панкратово, vepsäksi Prangat’)
• Rakovskaja (ven. Раковская, vepsäksi Čoga)
• Šatozero (ven. Шатозеро, vepsäksi Šatar’)
• Šimozero (ven. Шимозеро, vepsäksi Šimg’är’)
• Sjargozero (ven. Сяргозеро, vepsäksi Sär’gg’är’v)
• Torosozero (ven. Торосозеро, vepsäksi Torazjär’)
• Undozero (ven. Ундозеро, vepsäksi Undg’är’v)

Muita vepsänkielisiä paikannimiä

Vepsäläisten asuttamaa aluetta kutsutaan vepsän kielessä nimellä Bepsanma tai Vepsänma, suomeksi se on Vepsä ja venäjäksi Земля вепсов (Zemlja vepsov). Kaupungeista Lotinapellon (ven. Лодейное Поле, Lodeinoje Pole) nimi on vepsäksi Püud ja Petroskoin (ven. Петрозаводск, Petrozavodsk) joko Zavodad tai Lidn.

Seuraavilla järvillä on vepsänkieliset nimet:

• Kovžskoje (ven. Ковжское, vepsäksi Koušar’)
• Valgetjärvi (ven. Белое озеро, Beloje ozero, vepsäksi Vaugedjärv)
• Ääninen (ven. Онежское озеро, Onežskoje ozero, vepsäksi Änin’e tai Änižd’är’v)

Seuraavilla joilla on vepsänkieliset nimet:

• Kapša (ven. Капша, vepsäksi Kapšjogi)
• Kološma (ven. Колошма, vepsäksi Kalažjogi)
• Kolp (ven. Колпь, vepsäksi Koupjogi)
• Kovža (ven. Ковжа, vepsäksi Kouš)
• Ojatti (ven. Оять, Ojat, vepsäksi Ajät’)
• Paksujoki (ven. Паша, Paša, vepsäksi Paks’jogi)
• Syväri (ven. Свирь, Svir, vepsäksi Süvär’)
• Säsjoki (ven. Сясь, Sjas, vepsäksi Sääs)