Lohjelm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lohjelm-suvun vaakuna

Lohjelm (myös muodossa Lohielm) oli Ruotsin vallan aikainen suomalainen aatelissuku. Vaikka suvun jäseniä edelleen elää Suomessa, ei sukua kuitenkaan koskaan introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen.

Aatelissuvun kantaisä on luutnantti Göran Lohjelm, jonka Ruotsin kuningas Kaarle XI aateloi 1693 hänen sotakentillä osoittamansa urhoollisuuden perusteella. Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1697 aatelisena sukuna numero 1302.[1] Göran Lohjelm peri isältään Sääksmäen kirkkoherralta Thomas Knutsson Paltheniukselta Lotilan kartanon Sääksmäellä.[2] Isä polveutuu 1600-luvulla eläneestä turkulaisesta porvarista nimeltä Knut Palttu.[3] Huonosta maineesta ja alkoholin käytöstä huolimatta hän onnistui pysymään kirkkoherran virassa 49 vuotta.[4] [5] Göranin äiti Anna Nöding oli skånelais-liiviläistä aatelissukua.[2]

Göranin ainoa aikuisikään elänyt lapsi, poika Patrik (1686-1706) menehtyi Viipurin puolustuksessa saamiinsa haavoihin 21-vuotiaana. Myös kolmen seuraavan sukupolven ajan suku säilyi hengissä vain yhden aikuisikään eläneen pojan kautta, samalla "vaipuen talonpoikaisuuteen". Patrikin pojan pojan poika Otto-Eric Lohjelm (1774-1843) asettui 1797 torppariksi Vesilahden Krääkkiön kylän Rautialan rusthollin Oravanlinnan torppaan.[3] Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1815 olisi myös Lohjelmin suvun pitänyt ilmoittautua introduktiota varten. Torpparina Otto-Eric ei enää kuulunut säätyläisiin ja ilmoittautuminen jäi tekemättä.[2]

Maanviljelijöinä ja torppareina suku menestyi ja lisääntyi. Vuonna 1995 perustetussa Lohjelmin sukuseurassa onkin satoja jäseniä.

Vuonna 1857 torppari Otto Erik Oravalinna Lohjelmille myönnettiin Suomen talousseuran pieni ansiomitali. [6] Kahdesti 1800-luvulla suvun jäsenten asioita käsiteltiin Turun hovioikeudessa. Vuonna 1859 M. Mikonpoika Orawa kävi oikeutta talollista O. E. Otonpoikaa Lohjelmia vastaan.[7] Vuonna 1880 torppari Gustaf Orawalinna eli Lohjelm kävi oikeutta talollista Efraim Mösää vastaan.[8]

Vuoden 1906 suuressa nimenmuutoksessa suvun jäsenet suomalaistivat nimiään; eräästä Ernst Lohjelmistä tuli Järvinen, hänen veljestään Laakso.[9] Suvun mieslinjaisista jälkeläisistä osa käyttää nimeä Junkkaala Jopin[10] talon erään torpan mukaan.[11] Suvun päämies on Rauno Kokkola[2] – sukunimi tulee Kokkolan talosta, jonne torpparinpoika Otto Eric pääsi kotivävyksi.[12] Suvun mieslinjaisista jäsenistä nykyään tunnetuimmat lienevät Suomen Raamattuopiston entinen rehtori, nykyinen toiminnanjohtaja Timo Junkkaala sekä Suomen teologisen instituutin entinen pääsihteeri, nykyinen Suomen lähetysseuran Tansanian lähetti Eero Junkkaala.[2]

Vuonna 1996 suvun jäsenet pyysivät introduktiota Suomen Ritarihuoneeseen, mutta tämä ei tasavaltaisten lakien aikana ollut mahdollista.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Adliga ätten Lohielm Nr: 1302 Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  2. a b c d e Sukuseuran historia (Arkistoitu – Internet Archive) – Lohjelmin sukuseura ry
  3. a b Yrjö Punkari: Vesilahtelaisia sukuja ja sukututkimuksia
  4. Paavo Castrén: Suvun varhaisvaiheet
  5. Pappisluettelo – Sääksmäki
  6. K. finska hushållningssällskapet. Finlands Allmänna Tidning, 26.06.1857, nro 143, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
  7. Turun howi-oikeuden antamia tuomioita. Suomen Julkisia Sanomia, 10.01.1859, nro 2, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
  8. Af keiserlige Åbo hofrätt utgifna Domar. Åbo Underrättelser, 17.11.1880, nro 314, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
  9. B. Thilman: Suvuista ja sukunimistä (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Hintsalan kylän länsilaidassa sijaitseva Joppi tunnettiin Laukon kartanon suurehkona karjakartanona 1600-luvulla, katso: 20. Hinsala (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Torpparitietoja1861-1879 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Vesilahden talonhaltijaluettelo: Kokkola Kaakila 3/8