Lemppu

Lemppu on Kankaanpään Ala-Honkajoen kylän keskusalue. Nimi liittyy kylän asutuksen syntyyn 1600-luvun lopulla. Nimi Ala-Honkajoki vakiintuu käyttöön vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, siihen saakka lähinnä osa laajempaa aluetta nimeltä Jokkis (Jockis). On kiistelyitä, tarkoittaako Lemppu aluetta, henkilöä vai vanhaa taloa.

Historiaa

Nykyisen Ala-Honkajoen alueen ensimmäinen uudisasukas Juho Matinpoika, jonka veli Matti Matinpoika oli isännöinyt Kyynärjärvenkylän Kyynärjärveä jo yli kymmenen vuotta. Juho Matinpoika perusti Koivukosken eli Koukun talon. Sirpa ja Arvi Rajalan mukaan veljekset olivat kotoisin Jämijärven Alapeijarilta, jossa Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) näkyy Juho v. 1673 ja vielä v. 1682. Edelleen heidän mukaansa kolmas veli Yrjö Matinpoika isännöi Jämijärven Rotua, ja täällä esiintyy SAY:ssä Juho Matinpoika itsellisinä v. 1687. Seuraavaksi Juho Matinpoika ja Riitta-vaimo näkyvät jo Koivukoskessa v. 1695. Käräjillä puhuttiin Juho Koukusta Koivukoskessa, jolloin nimi Koukku esiintyi sukunimen kaltaisena liikanimenä. Koivukosken uudisasutus, ja siis Ala-Honkajoen kylä, on perustettu mahdollisesti jo v. 1688, sillä vuoden 1689 syyskäräjillä Ikaalisten Vatsiaisten kylän isännät Matti Sipinpoika (Luukas), Jaakko Yrjönpoika (Hannu) ja Matti Paavonpoika sekä Kartun kylän Mikko Sälli valittivat uudisasukas Juho Matinpojan viljelevän heidän maitaan Karvianjoen varrella. Erityisesti mainittiin Vatsiaisten kylän omistama Karviaisten niitty ja Sällin omistama Kortiston niitty. Tähän Mikko Sällillä oli esittää lainlukija Daniel Simonpojan 26.2.1668 antama tuomio.

Toiseksi vanhimmaksi taloksi on katsottava Kovaluoma, sillä Yrjö Tuomaanpoika ja Maalin on merkitty sinne jo vuosina 1696–1697. Kovaluoman nimi esiintyy varsinkin kirkonarkistossa milloin Kuivaluomana tai Kavoluomana. Nälkävuodet varmaankin pakottivat Yrjön väistymään, sillä jo seuraavana vuonna siellä asui Heikki Yrjönpoika Jankkari. Heikki oli naimisissa Pomarkun Savon tyttären kanssa. Hän oli ollut siellä renkinä ennen muuttoa Ala-Honkajoelle. Tämäkään suku ei jäänyt Kovaluomaan, sillä jo isonvihan jälkeen siellä isännöi Kortteiston Erkin poika Tuomas.

Kolmas talo, talo joka varmaan perustettiin juuri vielä 1600-luvun puolella oli Kortteisto eli Lemppu. Sen perustivat Erkki Tuomaanpoika ja Anna Joosepintytär. Heidän sukujuuriaan ei tunneta, mutta mahdollisesti he olivat kankaanpääläisiä. Erkin isä Tuomas näkyy SAY:ssä renkinä Kankaanpäässä ja Vuorenmaassa ja oli todennäköisesti juuri se Tuomas Olavinpoika, joka nälkävuosina kuoli siellä. Erkin äiti tunnetaan vain etunimeltä Kaisa.

Erkki Tuomaanpoika jätti melkoisen panoksen ympäristön väestöön. Erkin vanhin poika Erkki jäi Kortteiston isännäksi, Tuomas siirtyi Kovaluomaan, Juho perusti Pomarkun Kivijärven, Matista tuli isäntä Yli-Krakalle, Pekasta Jönkkärille ja Joosepista Luomajärvelle. Lemppu-nimi näyttää liittyvän enemmän paikkaan kuin henkilöön, sillä myös Kortteiston seuraavasta isännästä käytettiin tätä nimeä.

Aiheesta muualla

• Pentti Luodetlahti 1998: Lempusta ja lemppulaisista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lemppu Lempun kylätoimikunta. Arkistoitu 5.3.2008. Viitattu 24.9.2009.