Lauga järv
| Lauga järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kariojan valuma-alue |
| Järveen tulevat joet |
Vana-Koiola oja Vana-Koiola järvestä |
| Laskuoja |
Vana-Koiola oja Kariojaan [1] |
| Järvinumero | VEE2127400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 75,6 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,465 km [1] |
| Leveys | 0,46 km [1] |
| Rantaviiva | 1,451 km [1] |
| Pinta-ala | 13,9 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000313 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,3 m [1] |
| Suurin syvyys | 6 m [1] |
| Valuma-alue | 12,2 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Lauga järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lauga järv on Virossa Võrumaalla Võrun kunnan Laugan kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu niin kutsuttuun Tsolgon järviketjuun.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 470 metriä pitkä, 460 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 13,9 hehtaaria. Järven kaakkoisrannat ovat peltomaiden ympäröimät, mutta muualla rannoille tulee metsämaat rantaan asti. Laugan kylä ja sen haja-asutus ulottuvat ulottuu kaakkoisrantaan saakka. Järven syvyys on 6,0 metriä ja keskisyvyys on 2,3 metriä. Järven tilavuus on noin 313 000 kuutiometriä eikä siinä ole saaria. Lähin järvi on Karsna järv, jonne on matkaa 450 metriä. Rantaviivan pituus on 1,45 kilometriä pitkä.[1][2][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti dystrofiseksi järveksi, jos järven vedessä on korkea humuspitoisuus (vir. düstroofne tai rabade huumustoiteline, DY). Tällainen järvi sijaitsee usein suon äärellä ja järveen laskee humuspitoista suovettä, joka laskee samalla veden happamuuden alhaiselle tasolle (pH on alle 7).[2]
Järvi on puoliksi viljelymaiden ympäröimä ja sen rannat ovat kovaa hiekkamaata tai soraa. Vedenväri on punainen ja näkösyvyys on 0,8 metriä. Järven vesi sekoittuu helposti ja samalla se lämpenee hyvin kesäisin. Vuonna 1961 tutkittiin sen vesikasvillisuutta ja silloin löydettiin 15 eri kasvilajia. Vedessä eli vähän kasviplanktonia, mutta eläinplanktonin määrä oli runsas. Järven kalakanta on runsas. Yleisiä lajeja ovat lahna, ahven, hauki ja ruutana, sekä vähälukuisina allikkosalakka ja mutakala.[3]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauga järv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Vana-Koiola oja on Kariojan sivuhaara. Järveen tulevista ojista Vana-Koiola oja on tärkein. Se alkaa Vana-Koiola järvestä ja laskee Laugaan pohjoisesta. Tämän lisäksi järveen on johdettu kolme muutakin ojaa. Laugan lähettyvillä olevat järvet luetaan kuuluvaksi tähän valuma-alueeseen, vaikka niistä ei tule suoraan siihen niiden ojia. Vana Koiola oja yhtyy Kariojaan, joka vuorostaan yhtyy alempana Võhanduun. Järven valuma-alueen pinta-ala on 12,2 neliökilometriä. Vesi vaihtuu Lauga järvessä keskimäärin 10 kertaa vuodessa eli noin 37 vuorokauden välein. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Lauga järv (VEE2127400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 26.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.8.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lauga järv, kalapeedia.ee, viitattu 26.8.2020