Lahokaviosammal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahokaviosammal
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Erittäin uhanalainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Alakaari: Bryophytina
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Alaluokka: Buxbaumiidae
Lahko: Kaviosammalet Buxbaumiales
Heimo: Kaviosammalet Buxbaumiaceae
Suku: Kaviosammalet Buxbaumia
Laji: viridis
Kaksiosainen nimi

Buxbaumia viridis
(Moug. ex Lam. & DC.) Brid. ex Moug. & Nestl.[2][3]

Synonyymit
  • Buxbaumia indusiata
Katso myös

  Lahokaviosammal Wikispeciesissä
  Lahokaviosammal Commonsissa

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on kaviosammalten heimoon ja kaviosammalten sukuun kuuluva sammal.

Lahokaviosammalen tunnistaa hieman kaviota muistuttavista itiöpesäkkeistä. Sen itiöpesäkkeet ovat vihreät ja pesäkeperä on punainen, kun taas kalliokaviosammalella itiöpesäkkeet ovat ruskeita.[4]

Lahokaviosammal kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla lauhkealla vyöhykkeellä. Sitä on tavattu Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta sekä Uudeltamaalta, ja nyttemmin myös ainakin Satakunnasta.[5][6][7] Se on Suomessa erittäin uhanalainen[8].

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahokaviosammal kasvaa lahopuulla.[9][10]

  1. Hodgetts, N., Blockeel, T., Konstantinova, N., Lönnell, N., Papp, B. & Schnyder, N.: Buxbaumia viridis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2021. (englanniksi)
  2. Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification eeb.uconn.edu. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)
  3. Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
  4. Laaka-Lindberg, S. & Anttila, S. & Syrjänen, K. (toim.): Suomen uhanalaiset sammalet. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
  5. Ulvinen, T. & Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa 2.. , 2011.
  6. Raiskila, Selen: Lahokaviosammal-kurssilla opittua SLL Uusimaa. Arkistoitu 1.5.2018. Viitattu 1.5.2018.
  7. Lahokaviosammal Laji.fi. Suomen lajitietokeskus. Viitattu 1.5.2018.
  8. Lahokaviosammal – Buxbaumia viridis Laji.fi. Viitattu 5.1.2021.
  9. Manninen, Olli: Helsingin lahokaviosammalselvitys 2017. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:8. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2017. ISBN 978-952-331-350-7. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 1.5.2018).
  10. Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) (pdf) (Lajien esittelyt: luontodirektiivin lajit) Ymparisto.fi. Suomen ympäristöhallinto. Viitattu 1.5.2018.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.