Lännensananjalka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lännensananjalka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Polypodiopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Tesmasaniaiskasvit Dennstaedtiaceae
Suku: Sananjalat Pteridium
Laji: aquilinum
Kaksiosainen nimi

Pteridium aquilinum
(L.) Kuhn

Synonyymit
  • Cincinalis aquilina (L.) Trevis.
  • Eupteris aquilina (L.) Newman
  • Polypodium austriacum Jacq.
  • Pteridium aquilinum (L.) Kuhn subsp. atlanticum C.N.Page
  • Pteridium aquilinum (L.) Kuhn subsp. brevipes (Tausch) E.Wulff
  • Pteridium aquilinum (L.) Kuhn var. osmundaceum Christ
  • Pteridium aquilinum (L.) Kuhn subsp. herediae (Clemente ex Colmeiro) Jermy
  • Pteridium herediae (Clemente ex Colmeiro) Á.Löve & Kjellq.
  • Pteridium pinetorum C.N.Page & R.R.Mill subsp. osmundaceum (Christ) C.N.Page
  • Pteridium tauricum Grossh.
  • Pteris aquilina L.
  • Pteris aquilina L. fma. transcaucasica Rupr.
  • Pteris brevipes Tausch
  • Pteris herediae Clemente ex Colmeiro
Katso myös

  Lännensananjalka Wikispeciesissä
  Lännensananjalka Commonsissa

Lännensananjalka (Pteridium aquilinum) on sananjalkojen sukuun ja tesmasaniaiskasvien heimoon kuuluva laji. Suomessa kasvavat sananjalat kuuluvat ainakin suurimmalta osaltaan taigasananjalka-lajiin.[1][2]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännensananjalka on yleensä 80–200 cm korkea[3]. Lehtiruoti on pyöreän nelisärmäinen ja lehtilapa pysty tai yläviisto[4].

Lännensananjalka metsässä.

Lännensananjalkaa tavataan Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa[1].

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännensananjalka kasvaa lehti- ja havumetsissä, pensaikoissa sekä ruohomailla. Se on myös puutarhojen rikkakasvi.[1]

Kuivattuja sananjalkoja on käytetty eri puolella Eurooppaa moneen tarkoitukseen: muun muassa patjojen täytteeksi, polttoaineena, saippuan korvikkeena ja eläinten kuivikkeina.[5] Kansanlääkinnässä sananjalkaa on käytetty esimerkiksi lääkkeenä kihtiin ja suolistomatoja vastaan.[6]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
  1. a b c d Christenhusz, M., Bento Elias, R., Dyer, R., Ivanenko, Y., Rouhan, G., Rumsey, F. & Väre, H.: Pteridium aquilinum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
  2. Luonnontieteellinen keskusmuseo: Pteridium Kasviatlas.fi. 2020. Viitattu 20.11.2020.
  3. C. N. Page & A. C. Jermy: Pteridium aquilinum aggregate Plant Crib. 1998. Viitattu 20.11.2020.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 48.
  5. Den virtuella floran: Örnbräken (ruotsiksi) Viitattu 25.9.2011.
  6. Ålands flora 2010, s. 94.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]