Kvasir

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kvasir oli skandinaavisessa mytologiassa jumala, joka syntyi aasojen ja vaanien sekoittuneesta syljestä, kun he tekivät rauhan sodan jälkeen. Kvasir oli siunattu jumalallisella viisaudella ja hän oli käyneen juoman henkilöitymä. Kun Kvasir oli murhattu, hänen verensä sekoitettiin hunajaan, ja siitä tuli skaldien simaa: joka sitä juo, saa runouden lahjan.[1]

Snorri Sturluson kertoo Kvasirin tarun Skaldskaparmålissa. Rauhan merkiksi sekä aasat että vanit sylkivät suureen astiaan. Syljestä he loivat viisaan Kvasir-jumalan. Kvasir lähti ihmisten pariin opettamaan heille skaldirunoutta, mutta kaksi kääpiötä, Fjalar ja Galar, tappavat hänet. Nämä kaksi kääpiötä sekoittiavat Kvasirin veren hunajaan ja loivat näin simaa, joka antaa juojalleen sekä viisautta että runollisia voimia. Kääpiöt selittivät sen jälkeen aasoille, että Kvasir tukehtui omaan viisauteensa, koska kukaan ei kyennyt kysymään häneltä sellaisia kysymyksiä, että hänen viisautensa voisi käydä toteen. [2]

  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
  1. Lurker 1987, s. 107
  2. Næss, Ellen Marie: Vaner - i norrøn mytologi Store norske leksikon. Viitattu 2.4.2023. (norjaksi)