Kuusentähtikirjaaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaaja (naaras)
Kuusentähtikirjaaja (naaras)
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Ipini
Suku: Tähtikirjaajat Pityogenes
Laji: chalcographus
Kaksiosainen nimi

Pityogenes chalcographus
(Linnaeus, 1761)

Katso myös

  Kuusentähtikirjaaja Wikispeciesissä
  Kuusentähtikirjaaja Commonsissa

Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva tähtikirjaajalaji. Kuusentähtikirjaaja on Suomen yleisin kaarnakuoriaislaji. Aikuinen kuusentähtikirjaaja on pieni väriltään tumman punaruskea ja peräpäässä sillä on peitinsiipien takareunassa kolme terävää hammasparia. Se on pituudeltaan 2,0-2,3 mm. Laji on laajasti levinnyt eri maihin ja esiintyy myös Suomessa koko maassa. Kuusentähtikirjaaja esiintyy usein samassa puussa kirjanpainajan (Ips typographus) kanssa.

Kuusentähtikirjaaja parveilee touko - kesäkuun vaihteessa ilman lämpötilan saavuttaessa +18 astetta. Laji on moniavioinen. Kuusentähtikirjaajan munista kuoriutuvat toukat syövät nilaa ja koteloituvat viimeistään elokuun loppuun mennessä. Kaikki kuusentähtikirjaajat eivät ehdi aikuistua syksyllä, joten osa niistä voi talvehtia myös toukka-asteella.

Laji aiheuttaa tuhoa erityisesti nuoriin kuusiin ja myös isojen kuusten latvoihin sekä joskus myös mäntyihin. Kuusentähtikirjaajan tekemät emokäytävät ja toukkakäytävät heikentävät puun nestevirtauksia, jolloin vähitellen puun latva alkaa kuivua.

Kuusentähtikirjaajan saalistajia luonnossa ovat ainakin: soukkahukka (Corticeus linearis), soikokonnakas (Epuraea marseuli), päpsiäisten (Medetera) sukuun kuuluvat Medetera adjaniae, Medetera dendrobaena, Medetera dichrocera, Medetera setiventris ja kaitapehkiäinen (Nemozoma elongatum), hukkakartukas (Nudobius lentus), havusoukkotylppö (Paromalus parallelepipedus), eri Phaonia suvun lajit, Placusa depressa, hoikkalaakatylppö (Platysoma angustatum), tasalaakatylppö (Platysoma lineare), Pyemotes dryas, lattakaarniainen (Rhizophagus depressus), kämäräpihkalude (Scoloposcelis pulchella), pikkumuurahaiskuoriainen (Thanasimus femoralis), isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius) ja (Nusoncus nasutus syn. Troxochrus nasutus).[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]