Kuusamaviuhkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuusamaviuhkanen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Viuhkaperhosmaiset Aluctoidea
Heimo: Viuhkaperhoset Alucitidae
Suku: Pterotopteryx
Laji: dodecadactyla
Kaksiosainen nimi

Pterotopteryx dodecadactyla
(Hübner, 1813)

Katso myös

  Kuusamaviuhkanen Wikispeciesissä
  Kuusamaviuhkanen Commonsissa

Kuusamaviuhkanen (Pterotopteryx dodecadactyla) on pieni, viuhkaperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon muiden lajien tapaan siivet ovat jakautuneet sulkamaisiksi liuskoiksi, joita kuusamaviuhkasella on kaksitoista. Etusiivet ovat kellanruskeat, ja niissä on kaksi harmaata poikkijuovaa, joilla on ohuet valkoiset reunat. Etummaisen siipiliuskan etureunassa, harmaiden vöiden välissä, on pieni musta täplä ja kolmannessa liuskassa harmaat vyöt yhtyvät. Etusiipien poikkivyökuvio jatkuu selvästi erottuvana myös takasiivissä. Siipiväli on 11–14 mm.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusamaviuhkasta tavataan paitsi suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Eurooppaa, myös trooppisessa Afrikassa.[4] Suomessa laji on eteläinen ja harvinainen. Sen levinneisyys rajoittuu Varsinais-Suomen ja läntisen Uudenmaan rannikolle, saaristoon sekä Ahvenanmaalle. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuussa.[5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusamaviuhkanen on erilaisten tammimetsien ja metsänreunojen laji, jonka elintavat tunnetaan huonosti. Toukka elää ravintokasvin oksien sisällä. Oksassa on nähtävissä toukan sisäänmenoaukko ja paksuuntuma toukan kohdalla. Koteloituminen tapahtuu kotelokopan sisälle maahan.[3][5]

Toukka elää lehtokuusamalla (Lonicera xylosteum) sekä tuoksuköynnöskuusamalla (Lonicera caprifolium).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]