Kuopion vankileiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuopion kasarmialueen entinen asekoulu, tiilirakennus kaudelta 1914-1916, oli vuonna 1918 Kuopion vankileirin käytössä.
Kuopion kasarmialueen entisen asekoulun rakennuksen Suokadun puoleisessa päädyssä on muistolaatta vankileirillä menehtyneiden punavankien muistoksi.

Kuopion vankileiri oli vuonna 1918 noin 2639 vangin vankileiri[1]. Sotaa edeltävänä aikana pyrittiin saamaan sopu aikaan osapuolien kesken, jopa juuri ennen sodan syttymistä, sopua haettiin Kuopion Puistokoululla järjestetyssä kokouksessa.[2] Vankileirillä henkensä menetti lähes 500 vankia, nälkään ja tauteihin.[3] Kuopion vankileiri ei poikennut muista leireistä erityisesti, ravintoa oli liian vähän ja vankeja liikaa yhdellä pienellä alueella. Myös hygienia oli huonoa ja tämän johdosta sairastuneisuus erilaisiin tauteihin kasvoi.[2]

Kuopion vankileirillä olivat vangittuina muun muassa Yrjö Hyvärinen, Ville Vainio, Antti Mäkelin, Roope Tuhti, Taavi Tainio, Edvard Halonen, Pekka Aakula, Antti Lastu, Tahvo Hiekkaranta ja Juho Tila.[4] Vankileirin toiminta lakkasi syyskuun lopulla vuonna 1918.[5]

  1. Marita Tiihonen: Sisällissodassa Kuopiossa sijainneen punaisten vankileirin muistoksi laatta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 31.5.2020.
  2. a b Kimmo Salven: Mitä Kuopiossa tapahtui vuonna 1918? Kantti.net. 20.2.2018. Arkistoitu 24.10.2020. Viitattu 31.5.2020.
  3. Teatteriesitys vaietusta Kuopion vankileiristä Kansan Uutiset. 29.10.2018. Viitattu 31.5.2020.
  4. Vangittuja kapinallisia. Uusi Päivä, 29.05.1918, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
  5. Sisällissodassa menetti henkensä 99 kuopiolaista 28.3.2018. Viikkosavo. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 31.5.2020.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.