Kovan onnen lapsia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kovan onnen lapsia
näytelmä kolmessa näytöksessä
Kirjoittaja Minna Canth
Kirjoitettu 1888
Alkuperäiskieli suomi
Kantaesitys 1888
Kantaesityspaikka Suomalainen teatteri
'Kirja'
Genre näytelmä
Kustantaja G. W. Edlund
Julkaistu 1888
Ulkoasu nid.
Sivumäärä 153
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kovan onnen lapsia on Minna Canthin näytelmä vuodelta 1888. Sen julkaisi painettuna Edlund. Se oli Canthin neljäs näytelmä, joka esitettiin näyttämöllä. Sitä aloittaessaan Canthilla oli tarkoitus luoda suuri yhteiskunnallinen näytelmä.[1] Näytelmän keskushahmo on työmies Topra-Heikki, jota Viljo Tarkiainen on kutsunut Suomen kirjallisuuden ensimmäiseksi kommunistiksi.[2]

Käsikirjoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempi tutkimus on pitänyt Kaarlo Bergbomin merkitystä näytelmän synnyssä suurena. Minna Maijala on kuitenkin osoittanut, että Canth oli paljon luultua itsenäisempi ja noudatti sitä kirjoittaessaan omia esteettisiä mieltymyksiään. Näytelmästä on säilynyt ennen lopullista käsikirjoitusta viisi versiota.[1]

Näytelmän ensiesitys 8. marraskuuta 1888 Suomalaisessa Teatterissa aiheutti suuren kohun, jota Canth hämmästeli Emilie Bergbomille. Esityksiä ei enää jatkettu, sillä sen tapahtumat olivat katsojille liikaa, ja teatterin johto pelkäsi menettävänsä valtion tukirahat. Eritystä paheksuntaa herätti, että köyhä kansa tavoitteli parempaa osaa ja tapahtumat oli sijoitettu silloiseen nykyaikaan. Se saattaisi jopa horjuttaa yhteiskunnan perustuksia, ajateltiin. Seuraava esitys oli vasta vuonna 1904.[1]

Vaikka vaikutti siltä, ettei Canth pannut pahakseen esitysten loppumista, hän antoi kuitenkin seuraavan näytelmänsä, ruotsiksi kirjoittamansa Sylvi-näytelmän, Ruotsalaiselle teatterille.[1]

  1. a b c d Miten syntyi Kovan onnen lapsi Minnan Salonki. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 4.4.2016.
  2. Hypén, Tarja-Liisa: Totuus esiin. HS TEEMA, 2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]