Korealainen musiikki
Korealaisessa musiikissa on sekä perinteisiä että nykyaikaisia lajityyppejä.
Perinteinen musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pansori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pansori on musiikkia, jota esittää tavallisesti yhtye, johon kuuluu vain laulaja/kertoja ja rumpali. Pak Tongjin on yksi tunnetuimmista pansori-laulajista.[1]
Nongak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nongak on lyömäsoitinmusiikkia, jota esittävään yhtyeeseen, jota kutsuttiin nimellä samul on perinteisesti kuulunut noin 20-30 soittajaa. 1970-luvulta lähtien on syntynyt myös yhtyeitä, joissa on huomattavasti vähemmän soittajia, ja jotka sopivat paremmin sisätiloihin ja näyttämölle. Niitä kutsutaan nimellä samulnori.[2] Samanniminen musiikkiryhmä perustettiin vuonna 1978, ja se toi vanhalle musiikille uutta suosiota.[3]
Sanjo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanjo on instrumentaalista musiikkia. Sitä esittäviin yhtyeisiin kuuluu perinteisesti sekä lyömä- että melodiasoittimia.[4]
Uskonnollinen musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korealainen uskonnollinen musiikki perustuu tavallisesti buddhalaisuuteen ja perinteisiin paikallisiin uskomuksiin. Sinawi on tavallisin korealaisen uskonnollisen musiikin lajityyppi.
Chongak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chongak on kuninkaallista yhtyemusiikkia. Se on yleensä täysin instrumentaalista.
Kagok[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kagok on kuninkaallista yhtyemusiikkia, jossa esiintyy yleensä sekä mies- että naislaulajia ja säestäviä soittimia.
Hovimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korealaisessa hovimusiikissa on kolme lajityyppiä; kiinalaisvaikutteiset aak ja tangak sekä puhtaasti korealainen hyangak.
Aak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aak syntyi kiinalaisesta rituaalimusiikista vuonna 1116. Tätä musiikkia on nykyään jäljellä enää kaksi kappaletta.
Tangak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tangakissa on vaikutteita sekä kiinalaisesta että korealaisesta musiikista. Aakin tavoin tangakiakaan ei ole jäljellä kuin muutamia kappaleita.
Hyangak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyangakissa ei aakin ja tangakin tavoin ole kiinalaisia vaikutteita. Hyangakia esitetään oboeta muistuttavalla piri-soittimella sekä useilla jousisoittimilla.
Populaarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korealainen populaarimusiikki on saanut paljon suosiota myös Korean ulkopuolella. Yleensä korealainen populaarimusiikki tulee Etelä-Koreasta.
Trot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trot on vanhin korealaisen populaarimusiikin lajityyppi. Joidenkin mukaan se on syntynyt japanilaisesta musiikin lajityypistä nimeltä enka.
Tong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tong on suosituimpia korealaisen populaarimusiikin lajityyppejä. Tong syntyi 1970-luvulla. Se on saanut paljon vaikutteita länsimaisesta populaarimusiikista.
Norae Undong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norae Undong oli 1970-1980-luvuilla erityisen suosittua ollutta korealaista rock-musiikkia.
K-pop[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
K-pop on saanut vaikutteita muun muassa R&B:stä, rap-musiikista ja japanilaisesta populaarimusiikista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.jungshim.com/tradculture/pansori.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Definition: Samul Life in Korea
- ↑ Samulnori Life in Korea
- ↑ http://www.ashgate.com/isbn/9780754663621 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korealainen musiikki Wikimedia Commonsissa