Keskustelu:Ydinjätehuolto

Artikkelia pitäisi jaksaa laajentaa ja etsiä kielilinkit. Ydinvoiman ydinjätteitä käsittelevää materiaalia löytyisi esim. 8/2007 Tiede-lehdestä 16 sivun verran. --Zxc 9. lokakuuta 2007 kello 23.45 (UTC)

Vittu mitä paskaa tämä suomenkielinen Wiki on aina täynnä. Ei viitti edes ruveta korjaamaan. Saatanan vihreät ituhipit aina saastuttvat joka artikkelin propagandapaskallaan.

Teknetium-99 ole mikään "pitkäikäinen radionuklidi" pässit. Se on gammasäteilijä - ja siksi suht lyhytikäinen. Käytetään lääketieteessä.

Kajastaako tekstistä spin?

Kiitos Tungstenille vastauksesta. Tungstenilla on tyyliä. Rohkenen silti muotoilla sinut uuteen uskoon, näin:

Kiitos :) --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Aloituskappale päätyy jätemäärien vähäisyyteen, vaikka nämä vähäisetkin määrät ovat monien mielestä riittävä syy mielenosoituksille.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Tässä artikkelissa käsitellään ydinjätteitä. Niitä syntyy vähän. Tämä on syytä kertoa ydinjätteistä kertovassa artikkelissa. Mielenosoitukset kuuluvat luontevammin vaikkapa artikkeliin mielenosoitus tai ydinvoimakeskustelu.--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Puolustan jätteiden määrän kertomista, mutta vastustan sitä, että 1) Määriä korostetaan ja vaikutusta näin vähätellään (Mikä on liian vahvasti sanottu tästä artikkelista) 2) Ydinjätteet yritetään irrottaa poliittisesta ympäristöstään niin, että asia alkaa vaikuttaa yksinkertaisemmalta kuin se todellisuudessa on (Jälleen liikaa.) Ydinvoimakeskustelu-artikkeli vaikuttaa äkkiseltään erinomaiselta, joskin lähteettömältä.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Ei vähätellä, vaan yksinkertaisesti kerrotaan mikä ydinjätteiden merkitys on suhteessa yhteiskuntamme ja elintapamme kokonaisjätekuormassa. Tämän voi tehdä neutraalisti ja kiihkottomasti, liioittelematta tai vähättelemättä. On lukijan aliarvioimista ajatella, ettei tämä osaisi vetää itse omia johtopäätöksiään, vaan että meidän pitäisi artikkelissa kertoa: "tästä sinun pitää huolehtia" tai "tästä sinun ei tarvitse huolehtia". Tällaisissa kovaa poliittista vääntöä ja kinastelua sisältävissä aiheissa wikipediassa on ollut tapana kertoa itse asiasta kattavasti pääartikkelissa (ks. esim. ilmaston lämpeneminen) ja keskustelusta omassaan (ks. esim. Ilmastonmuutoskeskustelu). Tällöin molemmista voidaan kertoa kattavasti, neutraalisti ja kerronnan häiriintymättä. Lisäksi tieteellisen tiedon, faktojen, ja poliittisten kantojen, mielipiteiden, erottaminen on asiaa aiemmin tuntemattomalle lukijalle helpompaa. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Mahtaako kukaan käytännössä palauttaa käytettyä ydinpolttoainetta kiertoon jälleenkäsittelyllä? Esimerkiksi Sellafieldiin päästäkseen on ajettava brittiläisten mielenosoittajien yli junalla, koska britit eivät pidä siitä että joutuvat pelloillaan ja biitseillään kompastelemaan ruostuviin uraanitynnyreihin. Ei kovin haluttua "raaka-ainetta".--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Kyllä. Englannissa, Ranskassa, Japanissa, Venäjällä ym. ydinpolttoainetta kierrätetään jatkuvasti. Junalla ajamisista en tiedä. Ydinpolttoainetta ei säilytetä tynnyreissä, vaan kysessä on keraaminen uraanioksidi, joka on pakattuna zirkoniumkuorisiin sauvoihin, jotka kootaan nipuiksi. Zirkonium tai uraanioksidi eivät ruostu. --Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Viimeksi asiasta kuullessani vaikutti siltä, että Englannissa touhu on loppumaisillaan, koska kierrättävää laitosta ei pidetä turvallisena. Vaikka teoria toimii, systeemi on rikki jos politiikka ei toimi. Horina ruosteisista tynnöreistä on peräisin täältä: http://www.monbiot.com/archives/1997/01/01/secret-dumping/ "a stack of drums filled with uranium waste were discovered accidentally on a farm in the Midlands. Some of them were rusted through. No one admits to knowing how they got there." Hämärää! Kuvaamasi menetelmä vaikuttaa uskottavalta esimerkiksi Suomen oloissa, mutta minua kiusaavatkin eniten ne toisenlaiset olot.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

No oikea syy on kyllä ydinpolttoaineen hinta, mutta siis joo, ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyn jatkuminen on kiikun-kaakun Britanniassa, koska menneinä vuosina tuoreen uraanin hinta on ollut niin alhainen, että jälleenkäsittely on liikkunut kannattavuuden rajoilla. Aivan viimeisen parin vuoden aikana uraanin hinta on moninkertaistunut joten tilanne on tältäosin muuttunut. Nykyisin esim. USA harkitsee jälleenkäsittelyn käyttöönottoa energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Mitä tynnyrikysymykseen tulee, niin jostain yksittäistapauksesta en tietysti osaa sanoa, mutta sen osaan sanoa että on ilmiselvää että uraani tynnyreissä ei liity nykaikaisen ydinvoimalan ydinpolttoainekiertoon. Kyseessä täytyy olla kovin vahna tapaus, lultavasti sotilaalliseen käyttöön liittyvä. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Ei ole yllättävää, että OECD:n porukoiden mielestä kaikki kriitikot on taas ihan tyhmii. Erityismaininta on ystävällinen ele.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Kyseessä ei ole "OECD:n porukka", vaan NEA:n maailman huippuasiantuntijoista kokoama paneeli.--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Pilkkasin, koska epäilen, että 1) riskiarvio tai arvio siitä, mikä on tässä riittävää, ei voi perustua millekään mitattavalle ja 2) ei takaa mitään vaikka perustuisikin, jolloin tuleen mennään toisten housuilla. Epäilykseeni ei ole vastaus se, että kerrotaan mikä on epäilyksenalaisen sijaintipaikka. Sen sijaan olen tyytyväisempi, jos tästä asiasta puhutaan muulla tavalla kuin niin, että arvovaltaiselta vaikuttavat tyypit jossakin vaikuttavassa paikassa ovat itseään riittävästi tyydyttäneet. Siis: Mihin perustuen? --Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

No Wikipediassa on tämä "kenen mukaan" -käytäntö, että täytyy kertoa kuka kannan on esittänyt (Tässä tapauksessa alan tutkijoiden konsensusnäkemys, jonka kanavana ovat olleet IAEA, NEA, YK ja Euroopan komissio). Tieto geologisen loppusijoituksen ominaisuuksista suhteessa sen vaihtoehtoihin ei perustu millekkän yksittäiselle arviolle, vaan tukeutuu usealle toisestaan riippumattomalle tutkimusväylälle, joiden tulokset tukevat toisiaan. Näistä merkittävimpien joukossa ovat: jo toteutettavasta matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta saatavat käytännön kokemukset, laboratoriossa saatavat koetulokset, mahdollisten sijoituspaikkojen ominaisuuksien tutkiminen, erilaisissa geologisissa olosuhteissa tehtävät kenttäkokeet, luonnon analogioiden (uraaniesiintymät, luonnon ydinreaktorit) tutkiminen, kallion lisäksi sovellettavien leviämisesteiden kehittämiseksi tehtävä insinöörityö, mallintaminen, riskinarviot ja simulointi sekä sääntelyn ja valvonnan kehittäminen. Saatanpa tästä aiheesta kirjoittaa lisää artikkeliinkin. Kiitos vinkistä. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Uraanilouhoksen jätteen varastointi täytyisi periaatteessa järjestää turvallisesti – mutta on kokonaan eri asia, miten se yleensä tavataan järjestää. Luultavasti uraanikaivoksia ei huolita takapihoille täälläpäin, ja vastarinta on helpompi murtaa lukutaidottomien asuttamissa kehitysmaissa, joissa korruptio helpottaa työtä. Vai kuinkahan on?--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Niin, kaikkiin jätteisiin ja ongelmajätteisiin epäilemättä pätee, että niistä voidaan huolehtia hyvin tai huonosti.--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Päätän toteamalla, että artikkeliin tarvitaan kappale, joka kertoo huonon esimerkin (jos sellaisia on olemassa).--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Eikö edustava esimerkki olisi parempi, havainnollisempi ja aiheen mukainen? Artikkelin aihe on ydinjätehuolto ei heitteillejättö. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Teksti vertaa uraanikaivosta muihin kaivoksiin jätteiden osalta – mutta kaivostoiminta kokonaisuudessaan taitaa olla melko saatanallista. Syanidia ja romahduksia, muistaakseni. Eikö olisi sopivaa kertoa koko juttu?--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Tämä artikkeli käsittelee ydinjätteitä. Kaivostoiminnasta yleisesti on luontevaa kertoa artikkelissa kaivos.--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Tuon hyväksyn enempää mukisematta.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

• En ollut tietoinen maatalouden ja jätevesien radioaktiivisuudesta ja tahdon siitä kerrottavan lisää tässä tai toisaalla Wikipediassa.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Olet tervetullut kirjoittamaan aiheesta lisää.--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Kiitos, mutta maatalouden radioaktiivisuus on mahdollisimman kaukana osaamiseni ydinalueelta. Voin kirjoittaa vain toivomuksen siitä, että joku tietävämpi kertoo aiheesta lisää.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

No siinä tapauksessa tiedoksesi, että perinteisesti suurin ihmisen aiheuttama (toki mitätön luonnolliseen tasoon verrattuna) radioaktiivsten päästöjen lähde Pohjanmereen ollut maatalous. Fosfaattilannotteiden sisältämät jäämät radium-266:ta, lyijy-210:tä ja polonium-210:tä huuhtoutuvat sade- ja kasteluveden mukana lopulta mereen. Viime vuosina öljy- ja kaasutuotannon päästöt ovat nousseet näitä korkeammaksi. Molemmat ovat moninverroin suurempia kuin ydinteollisuuden päästöt niin määrinä, aktiivisuutena kuin radiotoksisuutenakin mitattuna. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

• Lähdemerkintöjä tietenkin puuttuu.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Mistä asiasta haluaisit lähteen?--Tungsten 11. helmikuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Totta puhuen minusta näyttää siltä, että Wikipediassa lähdeviite on tarpeen ei ainoastaan kappaleessa, vaan aivan joka lauseessa, sillä kappalejako on jatkuvan muutoksen kourissa. Useammat viitteet tekevät tekstistä tulevaisuudenkestävän.--Mr. MasterBastard 11. helmikuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Se onkin liiottelua. Minusta riittä että tiedot ovat tarkistettavissa. Sellaiset tiedot, jotka ovat yleisesti tiedossa ja joita kukaan ei edes kiistä eivät minusta edes välttämättä tarvitsisi viitettä. --Tungsten 12. helmikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

Ydinjäte vs radioaktiivinen jäte

Olisikohan syytä nimetä asiat oikein tähän artikkeliin? Ydinjätettähän on vain ydinenergian käytöstä syntyvät radioaktiiviset jätteet (ydinenergialainsäädäntö). Muussa toiminnassa syntyneet jätteet ovat vain radioaktiivista jätettä (säteilylainsäädäntö). Siis olisiko viisasta nimetä artikkeli uudelleen radioaktiiviseksi jätteeksi, jonka yhtenä alaotsikkona olisi tuo ydinjäte ja sen käsittely? Tai sitten käsitellä artikkelissa vain ydinjätettä ja kirjoittaa uusi artikkeli radioaktiivisista jätteistä?--GRindala 24. maaliskuuta 2008 kello 11.19 (UTC)

Hei! Kiitos kommentista. Lainsäädännössä asiat määritellään sanaparren "Tässä laissa tarkoitetaan" kanssa. Ne eivät siis ole "sanakirjamääritelmiä", vaan lain sovellusalaa koskevia ohjeita. Tässä artikkelissa on noudatettu ydintekniikassa yleistä tapaa määritellä ydinjäte alkuperän mukaan, eli "ydinteknisesti syntyneeksi radioaktiiviseksi jätteeksi". Minusta artikkelin voi huoletta pitää nykyisellään otsikoituna, mutta toki sitä voisi ehkä laajentaa lainsäädännöstä kertovalla kappaleella. --Tungsten 25. maaliskuuta 2008 kello 07.43 (UTC)

Niin jäi siis ehkä täsmentämättä, että kyse ei ole siitä mitä laissa lukee vaan siitä miksi siellä lukee niinkuin lukee. Laissa harvemmin keksitään uusia määritelmiä vanhoille ilmaisuille. Oman kokemukseni perusteella ydintekniikassa todellakin määritellään ydinjäte alkuperän mukaan eli se on ydinenergian käytöstä syntyvää radioaktiivista jätettä. Sitä ei ole sairaaloissa, hiilivoimaloissa jne. syntyvä radioaktiivinen jäte, joka on vain radioaktiivista jätettä. Tällä hetkellä tämä artikkeli ei ole ihan linjassa STUKin määritelmän kanssa. http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/ydinjate/fi_FI/ydinjate/ Tietysti tässä käsitellään vain Suomen näkökulmasta mutta eikös radioactive waste vs nuclear waste kysymyksessä ole samat elementit mukana varsin pitkälti. Summa summarum olen sitä mieltä, ettei tavalliselle wikipedian selaajalle ole haittaa näyttää samaa kieltä kuin asiantuntijat käyttävät eli tässä tapauksessa STUK. Mitään haittaahan asiasta ei liene kenellekään.--GRindala 30. maaliskuuta 2008 kello 21.18 (UTC)

Niin viranomaiset (mm. STUK) käsittelevät radioaktiivista- ja ydinjätettä teksteissään kuten ne on laissa määritelty. Minusta on kuitenkin ihan loogista että kaikki aineet mitkä tehdään säteileviksi ydinreaktorilla ovat ydinjätettä riippumatta siitä mikä tarkoitus ydinreaktorin käytöllä on ollut. Oli se sitten sähkön tuotanto, tutkimus, terveydenhoito tai joku muu. Myös tieteelliset ja tekniset sanakirjat ovat samaa mieltä, esimerkiksi Webster's II New Riverside University Dictionary määrittelee sanan näin: "Nuclear Waste: Radioactive by-products resulting from fusion, fission, refinement, or processing of radioactive materials. This includes all solid and liquid radioactive wastes. This does not include the processing and storage facilities for such waste. This does not include any latent waste released into or present in the environment." Minusta tämä on puhtaasti tieteellis-tekniseltä kannalta loogisempaa, mutta sinänsä minulle sama kumpaa käytäntöä tässä artikkelissa käytetään, kunhan asia kerrotaan lukijalle selkeästi. --Tungsten 1. huhtikuuta 2008 kello 11.38 (UTC)