Keskustelu:Subliimi

Hienoa, että muutkin jaksavat täydentää tätä artikkelia. Yritän lisätä tänne koko ajan vielä lisää tekstiä jota muokata. Kommentin jätti Petri Lappalainen (keskustelu – muokkaukset).

Viitteiden merkitsemistapa?

Hyvä, että tuossa artikkelissa on erotettu lähteet ja viitteet erilleen. Mutta mikä on viitteiden oikeaoppinen merkitsemistapa? Nyt siellä on koko teoksen nimi tai vain nimi, sekä sivunumero. Itse käyttäisin muotoa (TEKIJÄ VUOSI, SIVUNUMERO). Onko jossain tästä aiheesta tietoa???--Petri Lappalainen 28. lokakuuta 2008 kello 13.41 (EET)

Lue sivu Wikipedia:Merkitse lähteet. --Velma 28. lokakuuta 2008 kello 13.45 (EET)

Tuo mainittu tyyli on normaali käytäntö julkaisussa, ja [[1]] mainitsee sen. Nykyinen lyhyempi muoto näyttää lyhyessä verkkoartikkelissa esimerkiksi minusta havainnollisemmalta, joten sitä näkee käytännössä. Viitteet voi muuttaa tekijä vuosi -muotoon.

Miten on artikkelin nimen kanssa? Käytetäänkö uudemmassa estetiikan kirjallisuudessa enemmän sanaa ylevä? Ainakin se on YSA-asiasanana, ja sitä käyttämällä kirjastoista löytyy jonkin verran kirjallisuutta. --Thi 28. lokakuuta 2008 kello 13.54 (EET)

Kiitos, selvensi. Viitteet voisi muuttaa siis muotoon "Sukunimi vuosi, sivunumero", kun lähteet on jo erikseen merkattu. Täytyypä muuttaa. Mistä muuten löytyy kirjojen ISBN tiedot ???--Petri Lappalainen 1. marraskuuta 2008 kello 13.15 (EET)

Subliimi vai ylevä?

Samaan ongelmaan törmäsin omaa opinnäytetyötä tehdessä. En opiskele estetiikkaa tms. mutta jos täällä on joku niin voisi kertoa kumpaa käyttää. Olen itse saanut sellaisen kuvan että subliimi on estetiikan termi ja ylevä on arkikielen. Ylevä on paljon kattavampi ja sisältää paljon muutakin mitä subliimi ei sisällä (mikä tulee ilmi artikkelin alussa). Subliimi on varmasti mattimeikäläiselle tuntematon sana. Hankalaa, koska suomessa on kaksi lähes samaa tarkoittavaa sanaa. Englanninkielessä ei ole tätä ongelmaa, koska he käyttävät vain sublimea, mutta sitäkin aika monellalailla. Oikeastaan subliimista on varmasti enemmän kerrottavaa kuin ylevästä. Myös monet esteetikot itse käyttävät molempia sanoja, ilmeisesti vain vaihtelun vuoksi. Ja riippuu myös milloin esim. kirja tai tutkimus on tehty, että mitä sanaa käyttävät. Tosiaan YSA:sta ei löydy sanaa. En ymmärrä miksi.--Petri Lappalainen 1. marraskuuta 2008 kello 12.24 (EET)

Mielestäni olisi viisainta käyttää molempia. Kumpikin on yleinen, molemmat kertovat tarpeksi aiheesta, eikä kumallakaan ole rasitteina sivumerkityksiä, ainakaan tonnikaupalla. Synonyymien käyttö on tärkeää juuri tuon huomaamasi kielen vaihtelun kannalta, imho. --Kulttuurinavigaattori 1. marraskuuta 2008 kello 15.41 (EET)

Subliimin synty

Lisäsin tuon kohdan "Subliimin selittäminen" johon halusin laittaa joitain teorioita mitä on pohdittu miten subliimi syntyy. En tiedä onko tuo otsikko hyvä, keksiikö kukaan parempaa? Ajattelin tunnestaumisesta tai pelkoteoriasta omaa artikkelia, mutta ei vielä ollut minulla tarpeeksi materiaalia niistä. Pelkoteoria-kohdassa on nyt oikeastaan enemmänkin kaikkea pelkoteoriaa vastaan olevia väitteitä. Pitäisiköhän ne laittaa omaksi osaksi? Samoin siinä on tarkemmin Hirnin ja Krohnin ajatuksia, mitkä minun silmiini hyppäävät sieltä esiin. Muutenkin olen käyttänyt heidän teoksiaan oman kirjoitukseni pohjalla. Ovat kuitenkin aika vanhoja ja jotenkin ikävä toistaa samoja lähteitä. Yritän tuossa vielä tutkia lisää ja parantaa osuuksia Burkesta ja hänen teorioistaan.--Petri Lappalainen 13. marraskuuta 2008 kello 22.29 (EET)

Korjasin otsikon, laittakaa muut paremmaksi, jos keksitte. Hirn ja Krohn ovat kyllä ihan hyviä ja luotettavia lähteitä, kotimaisia klassikoita en ujostelisi käyttää niitä, enkä olisi myöskään huolissaan vaikka vähän vanhoja ovatkin. Burken idea on itsessään näitä eurooppalaisen estetiikan klassikoita. Huomasitte varmaan aiheen ajankohtaisuuden tuossa taidekasvatusjupakassa. Stoorihan alkaa näyttää hyvältä. En tiedä kannattaako pelkoteoria ottaa omakseen, sopiihan se tähänkin. Mutta jos juttua tulee, niin siitä vaan. t. --Kulttuurinavigaattori 14. marraskuuta 2008 kello 00.38 (EET)

Jaa, mikäs taidekasvatusjupakka on kyseessä? En taida olla ihan ajan tasalla, vaikka olen itsekin ammatiltani jonkinlainen "taidekasvattaja".--Petri Lappalainen 14. marraskuuta 2008 kello 19.05 (EET)

No se pehmolelusellainen. Tässä ensin Suna Vuoren reppari ja sitten saman helsinkiläisen kaupunkilehden asiaa koskeva artikkeli. Tässä linkki kurssiin Ylevästi ihminen ja Hirveä ihana kauhu. Niin että ei tämäkään artikkeli ihan ilmassa roiku. ;-) Aiheesta voisi kirjoittaa maininnan artikkeliin. --Kulttuurinavigaattori 14. marraskuuta 2008 kello 20.15 (EET)

Vai tommosta on sattunut. Voisi tietenkin kirjoittaa subliimin ja kauhugenren yhteydestä, koukaten tuolta goottilaisen kauhun yms. kautta.--Petri Lappalainen 18. marraskuuta 2008 kello 11.14 (EET)

Käännös-malline

Enpä tiedä käytetäänkö tuota käännös-mallinetta täällä wikissä kuinka paljon, mutta lisäsin sen kuitenkin rehellisyyden nimissä lähteisiin (olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin vaan). Olen osan ainakin tuosta tekstistä kääntänyt suoraan englanninkielisestä, eli osan johdannon tekstistä, Grand Tour -osan (viimeinen lause siinä on Burken kirjasta) ja Lyotard-osan. En tiedä olisiko noiden kohtien perään pitänyt vielä lisätä lähteetön-malline tms.?--Petri Lappalainen 18. marraskuuta 2008 kello 11.46 (EET)

Tarkistettu artikkeli -ehdotus

Ehdotan tarkistetuksi artikkeliksi. --Thi 1. helmikuuta 2012 kello 17.38 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f 16. helmikuuta 2012 kello 08.52 (EET)

Jos kattavuutta halutaan, niin romantiikan jälkeinen historia puuttuu (en-wiki, The Feminine Sublime 1995, tässä oli muistaakseni aikaisemmin lähteistämätön osuus). --Thi 16. helmikuuta 2012 kello 12.25 (EET)

Thillä on mielestäni hyvä pointti tässä: historia loppuu kesken.--Tanár 23. helmikuuta 2012 kello 22.07 (EET)

Päätän arvioinnin. Palataan, jos joku laajentaa. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 22.10 (EET)