Keskustelu:Lennart Oesch

Tekstissä ollut virheellinen tieto (Nero sukua Oeschille) poistettu: Eero Nero ei ollut K.L. Oeschin vävy, sillä Oeschin ainoan tyttären Ann-Marin puoliso I on Eino Lakovuo ja puoliso II on Osmo Sahinniemi (ks. esim. Oesch suku suomessa 2. sekä K.L. Oeschin ja Eero Neron ansioluettelot: Kansallisarkisto). Eero Nerolla ja K.L. Oeschillä ei ollut sukulaisuussuhdetta.

Sotarkos vai polittinen sotasyyllisyys?

Peltimikon muokkauksessa Oeschin saama sotarikostuomio rinnastetaan sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin. Tapausta alettiin tutkimaan Päämajan toimesta kuitenkin jo 1942. Tekstistä ei suoraan selviä rinnastaako myös käytetty lähde ""Seppälä" Oeschin tapauksen poliittiseksi sotasyyllisyyskysymykseksi. Esim. Kujala 2008 pitää asiaa sotarikoksena, ei poliittisena. Voisiko Seppälän testistä saada suorasanaisen lainauksen Oeschin tapauksen ja sotasyyllisyysoikeudenkäyntien vastaaavuudesta? Terv. --Riisipuuro 24. joulukuuta 2010 kello 05.24 (EET)--

Kujalan kirja on suhteellisen tuore (2008) ja en ole vielä nähnyt arvioita siitä. Vaikea sanoa miten Kujalan kirjaan tulisi suhtautua. Seppälän vanhempi kirja (1998) vetää mutkat suoraksi ja kertoo epäsuorasti kyseessä olleen voittajan oikeutta (eipä NL:ssa taidettu tuomita yhtään oman maan sotarikollista). Tuomiot tapahtuivat valvontakomission painostuksesta vedoten välirauhansopimukseen, mutta siihen aikaan kyllä riitti "innokkaita" ihan omastakin takaa. Silloinen oikeusministeri Kekkonen totesi asekätkentäjutun yhteydessä toukokuussa, että Oesch on pantava syytteeseen. Oeschia ei kuitenkaan syytetty asiasta. --Peltimikko 24. joulukuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Kyllä Kujalaa on käsitelty: [1], [2], [3], [4], ja tässäkin [5] se mainitaan. --Abc10 24. joulukuuta 2010 kello 12.12 (EET)

Tarkistan asian vielä, mutta Kujala käsittääkseni näkee tapauksen sotarikoksena Oescshinkin kohdalta, joskin se että tapaus lopulta käsiteltiin liittyi välirauhansopimukseen, Nliiton painostukseen ja poliittisen ilmapiirin kääntymiseen. Se että tutkinnan jälkeen tapausta ei 1943 viety oikeuteen liittyi Kujalan mukaan Päämajan pelkoon asiasta nousevasta sisä- ja ulkopoliittisesta kohusta. Mutta tarkistan Kujalan vähän paremmalla ajalla... Terv. --Riisipuuro 24. joulukuuta 2010 kello 12.22 (EET)--

Kirja-arvioiden perusteella Kujalan kirja vaikuttaa asialliselta. Silti pitäisin hyvänä mainita Wikipedian artikkellissa Valvontakomission roolin, sillä ilman sen painostusta tuskin mitään tuomioita olisi tullut. Sen verran jo kirja-arvioista paistaa, että Oesch oli jämpti ja ankara, mutta tämä ei tee hänestä sotavankien ammuttajaa - ainakaan aiheetta. No, pitänee lukea itse ko. kirja. --Peltimikko 24. joulukuuta 2010 kello 23.18 (EET)

Kirja luettu. Erinomainen ja uusia näkökulmia avaava. Hieman jälkiviisastelun tuntua ja ankarien olosuhteiden aliarviointia (vaikka kyllä nämäkin tuodaan esille). Tein aiheesta vieläpä wikipedia-artikkelin Vankisurmat. Kirjan esittämät todisteet Oeschin osuudesta sotarikoksiin eivät vakuuta. Oeschin syyttäminen Neron tappohimosta sen perusteella, että Oesch on antanut käskyt olemaan veljeilelemättä vankien kanssa sekä toimimaan ankarasti heitä kohtaan (esim. kiihotus- ja niskoitteluyritykset lopettava heti alkuunsa). Kirjoittaja tehnyt asiasta oman casen "Oesch-Nero", joka on jo liioittelua. --Peltimikko 2. tammikuuta 2011 kello 19.51 (EET)

On tietysti hyvä - ainakin joskus - pohtia tuota syyllisyyskysymystäkin, mutta oleellisempaa noin wikiartikkelin kannalta on ovatko lähteet sitä mieltä että Oeschin saama tuomio Korkeimmasta oikeudesta oli poliittinen, vai tekikö oikeus päätöksensä rikoslakien mukaisesti. Tuomio sinänsä on annettu. Itsekin olen sitä mieltä että valvontakomission rooli ja tilanne yleensä tulee taustoittaa, mutta kuten tavallisestikin, ei tekstissä pidä antaa ymmärtää mitään mitä ei lähteissä tarkoiteta. Terv. --Riisipuuro 2. tammikuuta 2011 kello 21.45 (EET)--

Tapahtumien kulusta vielä sen verran että kyllä Oeschin ja Neron tekemiset tai tekemättä jättämiset liittyvät aika lailla elimellisesti toisiinsa (Nerohan vetosi nimen omaan saamiinsa Oeschin käskyihin), joten niiden käsittely samassa luvussa on mielestäni perusteltua. Mitä tulee tuohon Oeschin nimissä annettuun käskyyn, ei sen laittomuus suinkaan koskenut veljeilyä, vaan erityisesti käskyn kohtaa 2) "Niskuroivat vangit on heti teloitettava työpaikalla opiksi toisille. Komentaja on antanut tähän täydet valtuudet AK:n omalla alueella." (alleviivaus alkuperäisen käskyn mukaan) ja osin kohtaan 10) "Kaikki niskuroijat ja kiihoittajat (politrukit) on armotta raivattava pois. Mikäli teloituksia suoritetaan on vangeista tehtävä tällaisissa tapauksissa ilmoituksiin merkintä poistettu." Eli käskyjen laittomuus ei ole epäselvää, oliko välitetty käsky Oeschin antaman käskyn mukainen on toinen asia. Terv. --Riisipuuro 3. tammikuuta 2011 kello 00.28 (EET)--