Keskustelu:Kalevalainen runous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalevalaisen runouden säilyminen Ruotsin vallan aikana Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Tämän tyyppinen lisäys a) tarvitaan Kalevalainen runous artikkeliin ja lisäksi b) linkki uuteen artikkeliin puhdasoppisuuden aika Suomessa. Artikkeliin, joka antaisi kuvan miten 1500-1600 luvulla toimittiin ja sen merkityksestä mm. Kalevalalaiseen runouden muuttumiseen ja miksi se muuttui tai melkein hävisi. a) Kalevalaisessa runoudessa kuvatut myytit saivat uutta sisältöä kristinuskon tullessa Suomeen. Runojen vanhoihin motiiveihin kudottiin kristillisiä muotoja [1]. Kalevalamittaisen runouden muuttumista heijastavat esimerkiksi Piispa Henrikin surmavirsi 1200-1300-luvulta ja Elinan surmaruno 1400-1500-luvulta.[2] Mikael Agricolan ja myöhempienkin oppineiden mukaan Hämeessä kuitenkin vallitsi vielä 1500-luvulla täydellisesti taito sepittää ja esittää pakanuudenaikaisia Kalevalan mittaisia runoja. 1600-luvun puhdasoppinen kirkko pyrki muun muassa noitavainojen avulla kitkemään ja sammuttamaan kaikki epäkristillisinä pidetyt perinteiset runot ja tavat.[3]--Seppoilmari-suomalainen 14. tammikuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Lisäys ja väitöskirjaan perustuva tieto Vienankarjalaisten Kalevalanmittaisten runojen alkuperäiset seudut ovat Hämeen kautta Savoon ja Pohjanmaalle 1500-1600 luvulla. Miksi Kalevalainen runous hiipui uskonpuhdistuksen jälkeen Länsi-Suomesta alkaen, kun luterilainen kirkko kielsi noituuden, taikuuden pakanallisena.[4]. Kalevalaan liittyvät runot on koottu enimmäkseen Vienan -Karjalasta. Vienan suomalaislähtöinen väestö on pääosin lähtöisin 1600-luvun savosta ja pohjanmaalta. Kalevalan kertojat ovat 1600-luvulla nuijasodan jälkiselvittelyjen ja noituudesta syytettynä olleiden etsintäkuulutettujen tietäjäsukujen jälkeläisiä [5]. Jotkut esittävät, että Idässä ortodoksinen kirkko oli näitä tapoja kohtaan sallivampi.---------Lisätietoa artikkeliin Kalevalainen runous, perusteita Länsi-Suomalaiseeen alkuperään ja miksi se ruotsin vallan aikana muuttui ja siirtyi Vienan-Karjalaan. Syynä mm. Nuijasodan ja Noituuden harjoittamisesta johtuneet syytteet ja etsintäkuulutukset, jonka vuoksi sukuja pakeni ensin Hämeestä Savoon ja sitten Savosta ja Pohjanmaalta mm. Vienan -Karjalaan (Karjalaan) ja Inkeriin. Faktaa --Seppoilmari-suomalainen 15. tammikuuta 2007 kello 11.30 (UTC)
Joonasl:lle Vienan -Karjalaisilta ne Kalevalan runouteen liittyvät runot on pääasiassa kerätty. Kalevalan runouteen kuuluu kertoa mistä ko. tietäjäsuvut ovat ko. Karjalaan tulleet ja miksi. Kun Nuijasodan ja noitavainojen vuoksi ruotsin vallan toimesta etsintäkuulutetut pakenivat pois Häme-Pohjanmaa-Savo alueelta Ruotsin valtaa karkuun on näiden jäljkeläisten Kalevala kerronta historian arvoinen. Se selvittää miksi ja miten Kalevalainen runous säilyi nimenomaan Vienan -Karjalassa. Siitä on väitöskirja jos et satu tietämään, ja siksi en hyväksy taas samaa muokkaustenpoistoa ja muokkaussodan aloittamista, kuten aikaisemmin olet tehnyt. Silloin kyse oli myös ruotsin vallan toimien pyöristelemisestä 1600-luvulla, niin kuin on nytkin Joonasl:n poistoissa. Lue keskustelu sivujen perusteet ja lähteet ennenkuin påistat Seppoilmarin muokkauksia. Onko kohtuullinen vaatimus, kysyy--Seppoilmari-suomalainen 15. tammikuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Joonasl pyysi suoran lainauksen, Matti Pöllä 1/99 Hiidenkivi/ väitöskirjasta:"

  1. Vuonna 1870-luvulla tallennettuihin tietoihin tutustuttuaan Lönnrot päätyi ajatukseen, että kalevalaisen runoperinteen Vienan seudulle olivat tuoneet Suomesta tulleet siirtolaiset"
  2. Pohjalaisten ja savolaisten sukujen muutto alueelle alkoi heti 1600-luvun alkuvuosina. ...Vienan suomalaislähtöisen väestön joukossa on myös nuijasodan (1596-97) jälkiselvittelyjä paenneiden kapinallisten jälkeläisiä, Ruotsin valtakunnassa etsintäkuulutettuja "rikollisia" tai noituudesta syytettyja tietäjä sukuja.
  3. Otsikko "Kalevalaisen runouden säilymisen edellytykset": Suomalaislähtöiset asukkaat ja heidän jälkeläisensä muodostivat 1600-1800-luvulla huomattavan osan ..Vienan väestöstä...Eri puolilta Pohjamaalta ja Pohjois-Suomea ja Savosta kalevalanmittaisen runouden jäänteitä on tavoitettu 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Vienassa tallennetun kertomarunouden juuret palautuvatkin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla aiemmin tunnetuun traditioon, joskin siinä on selvästi havaittavissa myös Suomen Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita. Kun onpohdittu syitä, jotka mahdollistivat kalevalaisen runokulttuurin säilymisen Vienassa aina 1900-luvulle asti, on tärkeimmäksi esitetty väestön lähes täydellinen lukutaidottomuus sekä ortodoksinen kirkko. Nämä seikat...loivat pohjan Vienan henkisen kulttuurin säilymiselle sisällöltään puhtaasti esikristillisenä ja muodoltaan kalevalaisena 1900-luvulle asti"

---Matti Pöllän lainaus päättyy--Seppoilmari-suomalainen 15. tammikuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

Joonasl sinä muutit tekstiäni ja oikaisit vähän Matti Pöllän väitöskirjan lausumaa, mutta nyt se on kuitenkin lähes hyväksyttävä muoto, pääsia ja syyt tulevat nyt esiin --Seppoilmari-suomalainen 15. tammikuuta 2007 kello 13.51 (UTC)
Luin tuon yhden kohdan aluksi vähän väärin, olen pahoillani.. --Joonasl (kerro) 16. tammikuuta 2007 kello 13.42 (UTC)
Se on OK. Toinen asia. Kuten yhteenvedossa totesin, sellainen merkillinen taito on joillakin, että nuijasotaan osallistuneet (koska vastustivat vieraan vallan /kielen esivallan väärinkäytöksiä) ja noituudesta (mahdoton rikos) syytettyjä olleita pidetään vieläkin rikollisina, saanko edes ihmetellä, moista korkea-arvoisuutta---Seppoilmari-suomalainen 16. tammikuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Kalevalainen määritelmä ei ole yksistään Eeposesta Kalevala 1835, vaan asiasta on maininta huomattavasti aikaisemmin mm. anglosaksisessa muinaisrunossa WIDSITH joka on 600 -luvulta, jossa sanotaan "Ja Caelic hallitsi finnejä". Caellic tarkoittaa Kalevalaista kulttuuria ja kalevalaista runoutta. Widsith-runon säkeessä 20 mainittu Caelic, nimi on perinteisesti yhdistetty Kalevalaan (Krohn 1932, Mikkola 1934, Toivonen 1955, Pekkanen 1984 ja 2002, Huurre 2003. Katso myös SKVR [2], tietoa välittää --Seppoilmari-suomalainen 7. helmikuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Kommentoidaan nyt tätäkin höpönlöpöä vielä. Caelic on spekulatiivisesti samaistettu Kaleva-henkilönimeen, ei Kalevalaan. Caelic ei Widsith-runossa tarkoita kulttuuria ja runoutta, vaan myyttistä tms. hallitsijaa.--217.112.249.156 7. helmikuuta 2007 kello 11.40 (UTC)
Niinhän ne saagat ja mm. nestorin kronikkakin, kuitenkin niitä lainataan... Ja yllä on henkilöitä, jotka ovat yhdistäneet runon kalevalaan, eikä ihme, miksi sellaista joku keksisi "Ja caelic hallitsi finnejä", ilman perustetta 600-luvulla.--Seppoilmari-suomalainen 7. helmikuuta 2007 kello 11.46 (UTC)

Viitteitä, lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

  1. Jouko Vahtola Suomen historia s. 77
  2. [[1]]
  3. Jouko Vahtola Suomen historia s. 75-77
  4. http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
  5. väitöskirja Matti Pöllä Hiidenkivi 1/1999 s. 20-21

Maailman synty[muokkaa wikitekstiä]

Poistin referaatin maailmansyntymyytistä, koska se ei perustu täysin kansanrunouteen, vaan siinä on oppitekoinen syntymä veden emosta. Katso artikkelit synty ja Väinämöinen. Tuohirulla 17. tammikuuta 2007 kello 10.45 (UTC)