Keskustelu:Hertta Kuusinen

Merkittävän ja kiinnostavan ja ajankohtaisen poliitikon artikkelissa jopa yksi lähde

Kiinnostaisi tutustua nyt ajankohtaiseen Hertta Kuusisesta, mutta pitänee käydä kirjastossa lukemassa jotain varmemmin uskottavaa luotettavimista lähteistä. Eikö tähän ja vastaaviin artikkeleihin pitäisi uskottavuuden takia esittää lähteitäkin, ainakin jo lisäyksiin 2010-luvulla. Ymmärrän artikkelin luodun aikana, jolloin tänne saattoi kirjoitella ihan omasta päästä mitä halusi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 13.30 (EET)

Ei tähän ole tehty mitään merkittäviä lisäyksiä 2010-luvulla [1]. Gopase+f (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 13.59 (EET)

Noin muuten näkyi olevan, formaatteja ja kielioppia työstelty, toki artikkelin laatu noinkin on parantunut, luotettavuus minun silmissä ei siis yhtään. Onneksi on kirjastot. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Tulipas erinomaiseksi esimerkiksi web-tietosanakirjan artikkelista, jonka sisältöön voin luottaa, mallisuoritus. Kiitoksia paljon toteuttajille. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 08.43 (EET) PS. Uusilla lisäyksillä täydentää tyylikkäästi vielä lisää menossa olevaa tv-sarjaa, eli sen sisältö ei jää tämän lukijalle pelkäksi fiktioksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 09.12 (EET)

Kai tuo pojan nimen lisäys (nimen kirjoitusasu) perustuu Sainion lähteeseen? Kansan arkiston pdf-lähteessä on hieno perhekuva, jossa pojan nimi esitetään olevaksi Yrjö (Jurkka, Jura) 1924-42 --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 07.48 (EET)

Katsoin yhden osan tv-ohjelmaa, ja siinä käytettiin nimeä Jura. Ilmeisesti Jura käytössä Venäjällä, mutta Suomessa rekisteröity nimelle Yrjö, oletan. --Mwåc8m (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 08.02 (EET)

Lähteet määrää, tässä on kyse tietosanakirja-artikkelista. Lisätty nimi artikkeliin oli Jyri. Ja on mielestäni ihan sama mitä nimeä fiktiivisessä tv-sarjassa käytetään (Jurkkaa ainakin muistelen itse käytetyn). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 08.55 (EET)

Valitsin noista edellä esittämistäsi sen joka kuulosti tutuimmalta, mutta ehkä se oli Jurkka sitten. Pitää katsoa uudestaan. Fiktiivisyys on pahasta :)--Mwåc8m (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 09.45 (EET)

Asiaa ja wikipediakirjoittamista ymmärtävä muokkaaja näkyy tehneen korjauksen, nyt tieto on uskottava. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 17.19 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ole hyvä. En tiennyt televisiosarjasta ennen kuin nyt kerroit. Huomasin kyllä Wikipedia:Ajankohtaista -sivulta, että tämä artikkeli on pompannut tällä hetkellä fi-Wikipedian luetuimmaksi artikkeliksi. Kun näin on ja kun olen nyt käynyt artikkelin läpi ja kun vielä muutama käyttäjä on artikkelin tilaa jo tarkkaillut, koen mielekkäimmäksi että tätä keskustelua jatkettaisiin saman tien yleisempänä laatuarviointina. Ehdotan lupaavaksi. – Kuohatti 15. joulukuuta 2015 kello 19.23 (EET)

Tämä on jo nyt erinomainen poliitikosta kertova artikkeli, napakka ja kattava ja tasapainossa otsikoiden suhteen. Helposti täyttää ”Lupaava artikkeli -merkintään riittää tiiviisti perustiedot sisältävä artikkeli, jonka kirjoittaja on tehnyt mahdollisimman valmiiksi ennen laatuarviointiin tuomista.” Varsinaisissa kriteereissäkään ei ole mielestäni ongelmia päästä, ainakaan minun vaatimattomalla tämän tyyppisten aiheiden tuntemuksella perusteella. Ihme, jos tämä ei ole aihepiirissään vähintäinkin Wikipedian keskitasoa eli hyvä artikkeli olisi nähdäkseni helpostikin saavutettavissa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 20.34 (EET)

Samaa mieltä, lupaava heti ja jatketaan HA-äänestykseen. --Tappinen (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 13.07 (EET)

Lupaava, kyllä, ehdottomasti --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Pikkujuttu: Otto Wille loikkasi, jos lähdettä luetaan tarkasti. Pakeneminen on poliitikon kyseessä ollen hieman eri asia, miksi piti vaihtaa (enpä tunne tuon ajan ilmapiiriä, OW-artikkelissa ”siirtyi puolueen toiveesrta tmv” rajan yli). Muutenkin vierastaisin lähteenä Kotiliettä (ei pahalla, enkä epäile faktoja, mutta lehden artikkeli myy fiktiivisiä kirjaa ja tv-sarjaa). Lähteistys on mielestäni tehty ilman moitteen sanaa. Oma silmäni karsastaa punaisina erottuvia kaivataan artikkelia/puuttuu artikkeli linkkejä, onko niitä tapana esittää näissä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 08.59 (EET)

Punalinkeistä sanotaan suositellun kriteereissä "Aiheeseen keskeisesti liittyvät linkit johtavat vähintään tynkätason artikkeleihin", mutta meillä on läyttäjiä jotka vastustavat kaikkia punalinkkejä alemmillakin tasoilla. Itse olen sitä mieltä että yksittäiset ei haittaa, mutta ei pitäisi olla esim. luetteloa jossa kaikki on punaisia (valtion läänit, henkilön lapset). --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 09.24 (EET)

Kiitos, kiva tietää punalinkkien perusidea. Nyt mielestäni vain ”Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton” on keskeinen. Hertta tietysti on tässä artikkelissa fokus. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 11.06 (EET)

Sinistetty, nyt ei puutteen pitäisi haitata ylemmilläkään arviointitasoilla. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 11.24 (EET)

Niin, keskeinen kriteeri on vain SA-tasolla, ei vielä lupaavien tasolla. Lupaavissa ei oikeastaan ole tarpeellista keskittyä punaisuuteen, se ei olennaista. --PtG (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 20.02 (EET)

Miten niin "myy"? Lehdet kertovat ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. En näe jutussa mitään myyntimotiiveja. Juttu ei ole fiktiivinen vaan kertoo asiallisesti Kuusisesta ja Ylen esittämästä tv-sarjasta ja kirjasta ja haastattelee tekijää. Pitäisikö vaieta? Lehti ei ole juorulehti eikä mv-tason julkaisu. Helsingin Sanomatkin julkaisi kirjaa käsittelevän artikkelin (HS on nyt kaatunut enkä pääse siihen käsiksi). --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 10.47 (EET)

Kotiliettä ei ole käytetty lähteenä millekään olennaiselle, mutta sen avulla tuodaan muutamaan kohtaan lisämaustetta. Se on lähde tiedoille, että Kuusinen asui tietyssä hotellissa muiden emigranttien kanssa, ehti olla Suomessa vapaana vain pari viikkoa (tulee ilmi muutenkin mutta ei eksplisiittisesti), kuoli pitkäaikaiseen sairauteen ja syy miksi kuoli Moskovassa sekä Paavolais-suhteen luonne. Artikkeli ei varsinaisesti muuttuisi huonommaksi jos noita asioita ei kerrottaisi, mutta mielestäni ne ovat selventäviä detaljeja, joita ilman artikkeli olisi hivenen ylimalkaisempi ja steriili. Jos tätä artikkelia lähtisi laajentamaan vielä, pitäisi alkaa käyttämään lähteenä kirjallisuutta ja siinä yhteydessä nuo asiat tulisi luultavasti lähteistettyä kirjojen pohjalta. Muutin tuon Otto Willen lähdön nyt samaan kuivaan muotoon mitä Kansallisbiografia käyttää. – Kuohatti 19. joulukuuta 2015 kello 10.51 (EET)

Hyvin perustelet yllä Kotilieden käytön ”ei oleellisissa asioissa”, allekirjoitan. Olen itselleni oudolla tietämysaluella, eli ilmeisesti Kotilieden ko. artikkeli olisi validi lähde ”vakavasti otettavaan” tieteelliseen historiakirjoittamiseen liittyen mitä Hertta teki, kuten Abc 10 näkyy mielestäni esittävän. En pysty vastustamaan. PS. OW on nyt hyvä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 11.05 (EET)

Ivallinen kommenttisi ei ansaitsisi vastausta, mutta todetaan nyt kuitenkin että Wikipediassa käytetään yleisesti lähteenä aikakauslehtien artikkeleita. Asennevääristymä johtuu ehkä Kotilieden nimestä, mutta jos juttu olisi julkaistu Suomen Kuvalehdessa (yhtä hyvin olisi voitu), se olisi ilmeisesti kelvannut. Tieteellisessä kirjoittamisessa käytetään kokemukseni mukaan lähteenä aikakauslehtiartikkeleitakin. Tosin Wikipedia ei ole tieteellistä kirjoittamista vaan tietosanakirja, kannattaa vain lukea esimerkkejä oman erikoisalasi artikkeleista. Tämä hölynpöly ja mantra Wikipedia ja "tieteellinen kirjoittaminen" alkaa jo yhä uudelleen toistuessaan olla äärimmäisen huvittava. --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 11.24 (EET)

Oikein mukava. --PtG (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 20.02 (EET)

Sota-ajasta kertovassa osiossa on pari epätarkkuutta. Lause "Leinoakin epäiltiin jatkosodan aikana, mutta häntä ei vangittu" on selvästi virheellinen, sillä Leino oli vangittuna, pakeni vankijunasta ja piileskeli sen jälkeen henkensä kaupalla aina sodan loppuun asti. Tarkoittaako lause "Sodan jälkeen Kuusinen onnistui tapaamaan isänsä" muuten sitä, että Hertta olisi käynyt välirauhan aikana salaa Neuvostoliitossa (OWK ei ainakaan käynyt tuolloin Suomessa)? Artikkelissa voitaisiin mainita myös, että Kuusisen henkilökohtainen äänisaalis vuoden 1948 eduskuntavaaleissa oli Suomen kaikkien aikojen ennätys, joka rikottiin täpärästi vasta vuonna 2007 (ja on edelleen toisella sijalla). Lisäksi artikkelissa voitaisiin sanoa jotain siitä, että Kuusisen ja Leinon avioliiton päättyminen oli kytköksissä Leinon joutumiseen Moskovan ja SKP:n epäsuosioon, sekä siitä, millä puolella Kuusinen oli SKP:n 1960-luvun lopulla käynnistyneessä hajaannuksessa (ilmeisesti hän oli lähempänä enemmistöläisiä, kun taas muu vanha puoluejohto oli pääosin tiukkoja vähemmistöläisiä; kiinnostava seikka sinänsä). Kun ensimmäisenä mainitsemani asiavirhe korjataan, artikkeli lienee joka tapauksessa kattavuutensa puolesta lupaava. --Risukarhi (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Minulla on sama käsitys Risukarhun kanssa henkilön suuntautumisessa kommunistien sisäisessä osapuolijaossa. Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 04.37 (EET)

Kotilieden artikkelissa on SKP-puolen valinta. 1969 edustajakokoukseen ajoittuu eli löytynee jostain varmentavakin viite. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 10.44 (EET)

Lisäsin nyt artikkeliin maininnan enemmistöläisyydestä. – Kuohatti 20. joulukuuta 2015 kello 12.37 (EET)

Leinon asema jatkosodan aikana oli tosiaan kerrottu artikkelissa väärin. Kuten Kuusinen, hänkin oli vangittuna, mutta jatkosodan aikana, kuten kirjoitit, pakeni junasta ja onnistui pysymään sodan ajan piilossa. Korjasin. Kuusinen ja Kuusinen eivät tuossa vaiheessa, rauhasta huolimatta, ilmeisesti kasvokkain tavanneet, eli tuokin oli virhe. Korjasin sen tuossa samalla. Kiitos kommenteistasi, palaan vielä noihin muihin huomioihin. – Kuohatti 20. joulukuuta 2015 kello 10.24 (EET)

Mutta asiaan. Mitä-Missä-Milloin 1988 sivulla 183 kertoo Kuusisen äänimääräksi vuoden 1948 vaaleissa 58770, toki kuudessa eri vaalipiirissä yhteensä. Sitten kun ei ollut mahdollista asettua ehdolle kuin yhdessä, mediassa naurettiin kannatuksen romahtamista. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 04.37 (EET)

Luku 58 770 ja kuusi vaalipiiriä toistuvat useassa lähteessä, mitä nyt nopeasti googlailin. Mainitun lähteen mukaisesti kirjoitin artikkeliin, että 49 976 ja neljä eri vaalipiiriä, mutta tuo pitäisi tarkistaa vielä jostakin. Mahdollisesti lähde on maininnut vain vaalipiirit, joissa äänet riittivät valintaan tai jotain sellaista. Asia pitäisi selventää, kaikki henkilön saamat äänet pitää tietenkin ilmoittaa. Numeroepäselvyyden vuoksi poistan tuon äänimäärätaulukon artikkelista, toivottavasti sille löytyisi jokin perusteellinen ja luotettava lähde, jonka avulla äänimäärät voisi taas kertoa. – Kuohatti 20. joulukuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Ja Tsekkoslovakian tie -puhe pitää varmentaa. Se on kansallista yleistietoa kuten se että Venäjä antoi Suomelle autonomian ja Snellman neuvotteli Suomelle markan. Ei tota voi väittää vääräksi, niin hänen puoluetoverinsa kuin olinkin vaikka (onneksi) eri ikäluokkaa. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 04.56 (EET)

Tuo on ainoa kohta artikkelissa, jota en ole itse lukenut. Poistin sen nyt ainakin väliaikaisesti. Jos joku käy tarkistamassa mitä HAikissa lukee asiasta, kannattaa käydä täällä keskustelusivulla referoimassa lehteä, jotta tämä kiistanalainen asia tulee kaikille selväksi. Ja asia tulee joka tapauksessa muotoilla niin, ettei se anna väärää kuvaa Kuusisen ajatuksista. – Kuohatti 20. joulukuuta 2015 kello 12.37 (EET)

Ilmeisesti Tšekkoslovakian tietä koskeva kuuluisa sitaatti ei esiintynyt Kuusisen puheessa sanantarkasti myöhemmin kuuluisaksi tulleessa muodossaan, mutta hän kyllä esitti puheessaan ajatuksia, jotka voidaan tulkita samansuuntaisiksi (ainakin selvästi hyväksyi Tšekkoslovakian vallankaappauksen). Eri historiantutkijoilla on saattanut olla vähän erilaisia näkemyksiä siitä, mitä Kuusinen "oikeasti" tarkoitti tai miten SKP:n kannattajat sen ymmärsivät. Tässä on erään historianopiskelijan yli satasivuinen gradu Kuusisen puheesta ja sen aikalaistulkinnasta. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 13.07 (EET)

Merkkaan ja arkistoin. Löytyy kannatusta ja esitetyt parannusehdotukset on toteutettu riittävässä määrin. Tämä jatkanee kehittymistään joka tapauksessa. Gopase+f (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 13.26 (EET)

Fiktion tärkeysjärjestys

Nyt on fiktio kirjan maksimaalista mainostamista ajatellen oikeassa aikajärjestyksessä, mutta tietosanakirjakirja-artikkelissa kuuluu mielestäni paljon alemmaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 11.57 (EET)

Olet oikeassa, se oli lätkäisty huonoon paikkaan, ja siirsin sen nyt. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 15.28 (EET)

Nyt mielestäni ok, faktaotsikoiden jälkeen ja hyvin esitetty, neutraalisti. On ollut niin laajasti medioissa (lähinnä tv-juttu), että on perusteltua tuoda esille artikkelissakin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 16.32 (EET)