Keskustelu:Hengityssuojain

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tätä artikkelia voisi muuttaa erilaisten käsitteiden osalta valtioneuvoston tilaaman ja 29.5.2020 selvityksen (sivut 13 ja 14) mukaisiksi, jota voitanee pitää merkittävänä asiantuntijana. Sanojen käyttö julkisuudessa Suomessa on varsin kirjavaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 20.15 (EEST)[vastaa]

Huomio sanan käytöstä

[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin alkuun ohjauksen täsmennyssivulle. Kevään ja alkukesän 2020 kuluessa maski-sana käyttö on yleistynyt hurjasti. Voitanee sanoa, että hengityssuojaimesta on tullut maski ja sitä käytetään paljon myös ammattikäytössä olevista suojavälineistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 14.55 (EEST)[vastaa]

Kesän kuluessa myös kasvomaski-sana on tullut yhä yleisempään käyttöön, esimerkiksi STT käyttää sanaa tässä Ylen artikkelissa. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 09.55 (EEST)[vastaa]

Tässä Ylen julkaisemassa artikkelissa käytetään sanoja "kasvomaski" ja "maski" synonyymeinä. Uutisen sisältö olisi sinänsä aiheellinen, mutta kun se esittelee vertaisarvioimatonta tutkimuksen julkaisua, ei liene syytä käyttää tietolähteenä Wikipediassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 10.22 (EEST)[vastaa]
Aiheesta muulla -osiossa on muutamia viime viikolla näkyviin linkittämiäni tieteellisempiä julkaisuja. Ovat melko tuoreita (monet keväältä-kesältä 2020) ja useimmat näistä vertaisarvioituja.
Jos laajennan keskustelua, ihmettelen täkäläistä kangasmaskikäytäntöä ja "muotivillitystä". Esimerkiksi Kiinassa vuositasolla kuolee vähintään satojatuhansia ihmisiä hyvin pieniin, keuhkoputkiin ja elimistön aineenvaihduntaankin pääsevien ilman pienhiukkasten myötävaikuttamana (hiukkaskoko alle 2,5 μm). Siellä maskikulttuuri on tästä syystä ja populan paljoudesta johtuen ollut vuosia arkipäivää. Kankaisen "maskin" sisällä käytetään yleensä kertakäyttöistä, paikalleen sujautettavaa tai tarrakiinnitteistä, suun ja nenän eteen tulevaa pienempää suodatinosaa. Nämä sen pienhiukkassuodatuksen pääosaltaan tuottavat, maski lähinnä pitää vaihdettavan "suodatinfiltterin" paikallaan. Erilaisia materiaalikerroksia tai suojainyhdistelmiä voi olla tarpeen mukaan kolmeakin-neljääkin erilaista päällekäin (esim. smog-piikin aikaan)... Nyt täällä sitten fiilistellään kangaskuoseilla, mutta unohdetaan terveyttä turvaava suodatus, se asian pihvi. Sama kun valmistaisi suodatinkahvia pelkällä trendikkäännäköisellä kahvinkeittimellä, ilman suodatinpaperia. Puruthan siinä kannuun valuvat. Kuka haluaa juoda kahvia purujen kanssa, vaikka keitin olisi tyylikäs? --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 23.33 (EEST)[vastaa]
Joo Aasiassa ja tiheästi asutuissa maissa maskeja on käytetty varmaan kymmeniä vuosia erilaisten epidemioiden torjuntaan. Uuden käyttökulttuurin synty tai synnytys ei aina ole nopeaa, ja tästä välineestä kevään ja kesän aikana Suomessa käytetyt erilaiset sanat kertovat varmaan tästä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 00.43 (EEST)[vastaa]
Kiinalaisvalmisteisia kangasmaskeja, niiden kertakäyttöisiä suodatinpapereita, kirurginmaskeja (IIR) ja N95-suodatintason hengityksensuojaimia. Saatu 4-5/2020.
Esimerkkejä kangasmaskeista, niihin tarkoitetuista kertakäyttöisistä monikerroksista suodatinosista (13*13 cm2), kirurginmaskeista (IIR) ja N95-suojausluokan (FFP2) hengityksensuojaimista venttilillä ja ilman, kuvassa vielä pääosin paketissa. Nämä esimerkkeinä kiinalaisista tuoteista, tulleet Suomeen kuriirilla keväällä 2020 hitaammin Kiinasta tai nopeasti (2 vrk) Keski-Euroopasta, molemmista oleellisesti alle nykyisten "torihintojen"). --Paju (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 05.19 (EEST)[vastaa]

Erilliset artikkelit hengityssuojaimille koronapandemian aikana ja hengityssuojaimille yleensä?

[muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä artikkelissa kerrotaan hengityssuojaimista niin yleensä kuin koronapandemian näkökulmasta. Selkeyden vuoksi mielestäni artikkeli pitäisi jakaa kahtia, samalla tavalla kuin esimerkiksi Koronavirukset artikkeli joka käsittelee koronaviruksia yleensä ja Koronaviruspandemia 2019–2020 joka käsittelee tällä hetkellä meneillään olevaa pandemiaa. Uj986 (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)[vastaa]

Mielestäni tuolta COVID-19-tartunnalta suojautumisesta kannattaisi pikemminkin kirjoittaa COVID-19-artikkeliin mahdollisimman tiiviisti, johon voisi lyhyesti sisällyttää myös THL:n kannan omatekoisten eli standardeja noudattamattomien maskien käytöstä. Tarkempia kulloinkin annettuja suosituksia maskien käytöstä taas kannattaisi laittaa maakohtaisiin artikkeleihin: esim. Yhdysvaltojen maskisuosituksista tänne. 5-HT2AR (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 02.04 (EET)[vastaa]

Tässä on nyt täysin sotkettu monta asiaa. Hengityssuojain on laissa tarkoitettu henkilönsuojain, joita koskee Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 tai aiemmin EU:n direktiivi 89/686/EEC. Tämä ei ole sana asia kuin naamalla pidettävät kirurgiset maskit tai erilaiset kangassuojaimet eli "kansanmaskit". Esim. tässä taannoin pari liikettä joutui vetämään markkinoilta ja keräämään pois kasvomaskit joita oli mainostettu "hengityssuojaimina", mutta eivät täyttäneet henkilösuojainten vaatimuksia.[1] --Mikko Paananen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 18.43 (EEST)[vastaa]

Artikkeli vaatii uudelleenkirjoituksen

[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on laadittu aika kehnosti. Siinä käsitellään vain pölysuodattimia ja USA:n (Nx, esim. N95) ja EU:n standardeja (Px, esim. P2 eli "FFP2") laitetaan artikkelissa keskenään sekaisin. Tuon ABEK-suodatin -artikkelin voisi poistaa ja liittää osaksi tätä artikkelia ja ruveta käsittelemään tässä artikkelissa Ax-, Bx-, Ex-, Kx- ja Px-suodatusstandardeja. Muutamia esimerkkejä voisi myös antaa näiden suodattimien yhdistelmistä. Esim. "A1P3-suodatin" suodattaa tiettyjä liuottimia (A1) ja hiukkasia (P3). USA:n vastaavat standardit tulisi käsitellä erikseen, mutta tässä samassa artikkelissa. Saatan tosin tarttua tähän artikkelin uudelleenkirjoitukseen itse lähiaikoina.

Mm. täällä on esimerkkejä aineista, joita ABEKP-suodattimet suodattavat. Jostain EU:n sivuilta saattaa löytyä tuoteselosteita "virallisempia" (ja pysyvämpiä) lähteitä artikkelin uudelleenkirjoitukseen.

P2/3-suodattimista ei muuten mielestäni tarvitse mainita mitään kovin tarkkaa, esim. sitä, että ne suojaavat SARS-CoV-2-virukselta, vaan että ne suojaavat yleisesti kaikilta viruksilta hyvin/erittäin hyvin. 5-HT2AR (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 15.59 (EEST)[vastaa]