Kathleen Folbigg
Kathleen Folbigg (o.s. Donovan; s. 1967) on australialainen oikeusmurhan uhri. Hänen neljästä lapsestaan jokainen kuoli alle kaksivuotiaana kymmenen vuoden sisällä toisistaan. Hänet tuomittiin vuonna 2003 taposta ja kolmesta murhasta, mutta vapautettiin vuonna 2023 armahduksella. Uuden tieteellisen todistusaineiston myötä Folbiggin lasten kuolemille löydettiin vaihtoehtoinen luonnollinen selitys, jonka katsottiin muodostavan järkevän epäilyn Folbiggin syyllisyydestä.[1]
Tausta ja lasten kuolemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Folbigg koki traumaattisen lapsuuden. Hän oli alle 2-vuotias kun hänen isänsä puukotti hänen äitinsä kuoliaaksi Sydneyssa. Folbiggin adoptoi Newcastlessa asunut pariskunta. Folbigg tapasi vuonna 1985 Craig Folbiggin, jonka kanssa hän meni naimisiin kaksi vuotta myöhemmin.[1]
Vuonna 1989 pariskunnalle syntyi poika Caleb, joka löydettiin 19 päivän ikäisenä kuolleena vauvankorista. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi poika Patrick, joka kuoli kahdeksan kuukauden iässä. Vuonna 1993 kuoli tytär Sarah kymmenen kuukauden iässä. Yli viisi vuotta myöhemmin kuoli 18 kuukauden ikäisenä tytär Laura.[1]
Oikeuskäsittely ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 1999 Craig Folbigg toimitti vaimonsa päiväkirjat poliisille. Pariskunta erosi vuonna 2000. Mies oli vakuuttunut vaimonsa syyllisyydestä lasten kuolemiin.[1]
Huhtikuussa 2001 Folbigg sai syytteet neljästä murhasta, mutta kiisti syyllisyytensä.[1] Seitsemän viikkoa kestänyt[1] oikeudenkäynti keskittyi vahvasti tarkastelemaan aihetodisteita, kuten päiväkirjoja, joissa Folbigg oli kuvannut äitiyteen liittyneitä haasteitaan ja syyllisyyden tunteitaan lasten kuolemista. Syyttäjien mukaan äiti oli tukehduttanut lapsensa. Fyysistä todistusaineistoa tukehduttamisesta ei kuitenkaan ollut eikä lapsista löydetty fyysisiä vammoja.[2] Oikeudenkäynnin päätteeksi Folbigg todettiin syylliseksi Patrickin, Sarahin ja Lauran murhiin sekä Calebin tappoon. Alun perin Folbigg tuomittiin 40 vuoden vankeusrangaistukseen ilman armahdusmahdollisuutta 30 vuoteen. Valituksen myötä tuomio lievennettiin 30 vuoden vankeusrangaistukseksi ilman armahdusmahdollisuutta 25 vuoteen. Folbiggia käsiteltiin tiedotusvälineissä "Australian pahimpana naispuolisena sarjamurhaajana".[1]
Neljän pienen lapsen luonnollista kuolemaa samassa perheessä pidettiin oikeudenkäynnissä erittäin epäuskottavana.[2]
Uudet havainnot ja armahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Uuden Etelä-Walesin kuvernööri David Hurley sai vetoomuksen tuomion uudesta tarkastelusta oikeuspatologisten löydösten perusteella. Kolme vuotta myöhemmin tätä uutta tieteellistä todistusaineistoa alettiin esitellä ensimmäisen kerran.[1] Todisteisiin kuului kalmoduliinia tuottavan CALM2-geenin mutaatio (G114R), joka liittyy sydänperäisiin äkkikuolemiin. Mutaatioon liittyvää sydänsairautta kutsuttiin kalmodulinopatiaksi.[2] Todettiin, että professori Carola Garcia de Vinuesan johtaman tutkimusryhmän löytämä, aiemmin raportoimaton mutaatio oli periytynyt kahdelle tyttärelle Folbiggilta.[3] Kuolleilla Folbiggin pojilla puolestaan havaittiin harvinaiset BSN-geenin mutaatiot, jotka hiirillä tehdyissä kokeissa oli yhdistetty varhain puhkeavaan henkeä uhkaavaan epilepsiaan.[3] Patrickilla oli kerrottu olleen epileptisiä kohtauksia kuolemaansa edeltäneinä kuukausina.[2] Heinäkuussa 2019 todisteiden kokonaisarviointi kuitenkin katsottiin yhä syyllisyyden vahvistavaksi.[1] Oikeudenkäynnissä esitellyt aihetodisteet saivat ratkaisussa suuren painoarvon.[2] Uuden Etelä-Walesin hallituksen mukaan kiveäkään ei ollut jäänyt kääntämättä.[3]
Marraskuussa 2020 tieteilijät Australiasta, Tanskasta, Ranskasta, Italiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloissa kuvailivat havaintoja tarkemmin Europace-lehdessä. Folbiggin mutaation vaikutukset havaittiin yhtä vakaviksi kuin muiden CALM-mutaatioiden, jotka usein johtavat sydänpysähdykseen ja äkkikuolemaan myös pienillä lapsilla näiden nukkuessa. Molemmat tytöt olivat kärsineet ennen kuolemaansa infektioista, jotka tieteilijöiden mukaan olisivat voineet laukaista kuolemaan johtaneen rytmihäiriön.[3]
90 tieteilijän allekirjoittamassa vetoomuksessa kuvernööri Margaret Beazleylle vaadittiin vuonna 2021 Folbiggin armahtamista.[1][3] Allekirjoittajien joukossa oli kaksi Nobel-palkinnon saajaa, kaksi Australian of the Year -arvonimen saajaa ja Australian Academy of Sciencen puheenjohtaja John Shine.[3] Uusi virallinen selvitys avattiin marraskuussa 2022. Huhtikuussa 2023 valmistuneessa selvityksessä Folbiggin syyllisyydestä katsottiin jäävän järkevän epäilyn.[1] Syyttäjät hyväksyivät mutaatioista tehdyt tutkimukset syyttömyyttä puoltavaksi näytöksi. Kesäkuussa 2023 Folbigg armahdettiin ja vapautettiin välittömästi. Armahdus ei itsessään kumonnut langetettua tuomiota.[2]
Folbiggin tuomitsemista kuvailtiin armahduksen jälkeen yhdeksi Australian vakavimmista oikeusmurhista. Sitä verrattiin Lindy Chamberlainin tapaukseen, jossa nainen oli tullut väärin tuomituksi tyttärensä murhasta, mutta tuomio oli kumottu myöhemmin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Lia Harris, Kathleen Folbigg's tragic life started long before her babies died — now she is a free woman ABC 5.6.2023, viitattu 27.4.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Tom Housden, Kathleen Folbigg: Woman jailed over infant deaths pardoned BBC 5.6.2023, viitattu 27.4.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Quentin McDermott, Kathleen Folbigg: Could science free Australian jailed for killing babies? BBC 11.3.2021, viitattu 27.4.2024 (englanniksi)