Kasvot kuvastimessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasvot kuvastimessa
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Ralf Rubin
Käsikirjoittaja Ralf Rubin
Ossi Skurnik
Tuottaja Ralf Rubin
Säveltäjä Kalevi Hartti
Kuvaaja Ossi Skurnik
Leikkaaja Ossi Skurnik
Pääosat Airi Honkaniemi
Tauno Majuri
Mirja Karisto
Kalevi Hartti
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Ensi-ilta 1953
Kesto 73 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kasvot kuvastimessa on Ralf Rubinin ohjaama elokuva vuodelta 1953.

Ossi Skurnikin kuvaustyyli ja amatöörinäyttelijöiden käyttö viittaavat italialaiseen neorealismiin.[1][2] Elokuvan päähenkilö kokee kovia kohtaloita, ja peilin särkymisen symboliikkaa käytetään useaan otteeseen.[3]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Airi Honkaniemi  Inkeri Harju  
 Tauno Majuri  lääkäri  
 Mirja Karisto  Ulla Rainto  
 Kalevi Hartti  Veikko Syvärinen  
 Jalmari Parikka  romukauppias  
 Aili Valli  neiti Kaarela, suojeluvalvoja  
 Erkki Holm    
 Uolevi Lönnberg  Kaarlo Virtanen  
 Ilmari Louko  valokuvaaja  
 Maria Braithwaite  Inkerin äiti  
 Erkki Ertama  Vittorio, italialainen merimies  
 Hellevi Selvilä  Maria Laine  
 Valentina Hietala  opettaja  
 Sirkka Breider  koulun opettaja  
 Aje Klinthe  tyttökodin johtaja  
 Veikko Laihanen  kuppilan pitäjä  
 Ritva Karisto  tyttö tyttökodissa  
 Leila Lehtonen  tyttö tyttökodissa  
 Ossi Skurnik  mies ravintolassa  

Ohjaaja Ralf Rubin toimi aikaisemmin Suomen Filmiteollisuuden mainospäällikkönä. Kuvaaja Ossi Skurnik oli tutustunut elokuvan tekemiseen Roomassa.[1] Kasvot kuvastimessa oli Suomen ensimmäinen mykkäkameralla kuvattu[4] ja jälkiäänitetty elokuva.[1][2] Rubin teki muutamia lyhytelokuvia ja tämän elokuvan lisäksi Osmo Lampisen kanssa toisen pitkän, Kesäyön lapset.[1]

Aikalaisarvioissa elokuvalle annettiin varovaista kiitosta, mutta monien puutteiden sanottiin kuitenkin näyttäytyvän niin käsikirjoituksessa kuin yleisenä avuttomuutenakin.[1] Myöhempien televisioesitysten yhteydessä esitetyissä kritiikeissä ei elokuvaa ole toisaalta pidetty erityisen laadukkaana, vaan sen arvo on nähty ainoastaan harvinaisuudessa.[3] Toisaalta siitä on sanottu, että se on kiinnostava ja kokeellinenkin moraliteetti, jonka symboliikka ja neorealismin vaikutteet kutkuttavat,[2] ja siitä saattaisi olla ainesta kulttielokuvaksi[4] (Arto Pajukallio, Helsingin Sanomat).

  1. a b c d e Kasvot kuvastimessa Elonet. Taustaa. Viitattu 14.2.2012.
  2. a b c Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 15.2.2012, s. D 9.
  3. a b Päivän elokuvia, Tv-maailma 6/2012, s. 21.
  4. a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 7.11.2012, s. D 9.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.