Karen Borca

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karen Borca (s. 5. syyskuuta 1948 Green Bay, Wisconsin[1]) on yksi harvoista free jazzia päätoimisesti soittavista fagotisteista. Hänet tunnetaan parhaiten yhteistyöstään Cecil Taylorin kanssa. Hänen miehensä oli alttosaksofonisti Jimmy Lyons, joka oli Taylorin pysyvä yhteistyökumppani. Borca soitti myös Lyonsin yhtyeissä, kunnes tämä kuoli vuonna 1986. Sittemmin Borca on soittanut William Parkerin, Marco Eneidin ja Jackson Krallin kanssa.[2]

Borca muutti noin yhdeksän kuukauden ikäisenä Iron Beltiin ja sai musiikinopetusta äidiltään. Hän soitti kymmenen vuoden ajan alttosaksofonia, mutta aloitti fagotinsoiton high schoolissa ja jatkoi sitä Wisconsinin yliopistossa. Hän opiskeli lisäksi New Yorkissa. Vuosina 1970–1971 hän soitti Cecil Taylorin big bandissa, ja vuosina 1971–1973 hän avusti tätä opettajana Antioch Collegessa. Hän tapasi Lyonin Taylorin kautta Antioch Collegen -aikoinaan. Hän toimi opetustehtävissä myös New Yorkissa. Hän avusti syksyllä 1974 Jimmy Lyonsia Bennington Collegessa. Pariskunta kiersi ja levytti yli kahdentoista vuoden ajan. Borca aloitti myös omien yhtyeidensä johtamisen vuonna 1972.[1]

Borca on esiintynyt Berliinissä, Suomessa ja Sveitsissä.[1]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.