Kansallisarkiston Vaasan toimipaikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansallisarkiston Vaasan toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Vaasan maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.

Suomen viidentenä maakunta-arkistona aloitti toimintansa vuonna 1936 Vaasan maakunta-arkisto. Arkisto oli nuorin maakunta-arkistojen ensimmäisen aallon aikana perustetuista. Sen toimialueeksi oli määritelty tuolloinen Vaasan lääni. Toiminta alkoi samassa rakennuksessa Vaasan kaupunginkirjaston kanssa. Yhteiseloa kirjaston kanssa ja jatkuvasti ahtaista tiloista valitellen kesti vuoteen 1987, jolloin arkisto pääsi muuttamaan entiseen SOK:n varastokiinteistöön, jossa entinen arkisto, nykyinen Kansallisarkiston toimipaikka edelleenkin toimii. Tosin tilat ovat jälleen käymässä ahtaiksi.

Eritoten Vaasan-maakunta-arkisto joutui panostamaan kaksikielisyyteen, vaikka etenkin Turussa ja myös Hämeenlinnassa ruotsinkielisten tallenteiden osuus on ollut kohtuullisen merkittävä.

Vuonna 2017 Vaasan maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto on nykyään Kansallisarkiston Vaasan toimipaikka.

Arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Toivo T. Rinne 1936–1946
  • Aimo Wuorinen 1946–1970
  • Martti Favorin 1971–1975
  • Rauno Turunen 1977–1983 (vt. 1976–)
  • Jaakko Sarkamo 1984–1995
  • Eljas Orrman 1995–2000
  • Arja Rantanen 2000–2016

Vaasan maakunta-arkiston kokoelmat karttuivat etupäässä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen alueella toimivien piiri- ja paikallishallintoviranomaisten yli 40 vuotta vanhoista asiakirjoista. Entisen maakunta-arkiston kokoelmat ovat laajuudeltaan noin seitsemän hyllykilometriä. Viranomaisarkistojen lisäksi kokoelmiin kuuluu satoja yksityisarkistoja, kuten liikeyritysten, yhdistysten, seurojen, kylien, talojen, sukujen, perheiden tai yksityishenkilöiden arkistoon tallentamia.

Vanhin asiakirjatoimipaikassa on vuodelta 1407 peräisin olevan kauppakirja Norra Vallgrundin kyläarkistoon sijoitettuna. Viranomaisten vanhimmat yhtäjaksoiset asiakirjasarjat alkavat pääsääntöisesti aikaisintaan 1600- ja 1700-luvuilta. Kuitenkin suurin osa arkistomateriaalista koostuu autonomian ja itsenäisyyden ajan arkistotallenteista.

Myös Vaasassa on laaja kokoelma mikrotallenteita, jotka paljolti palvelevat hyvin laajaa sukututkimusharrastusta. Vaasan on toivottu erikoistuvan myös esimerkiksi siirtolaisuuteen, sillä onhan arkiston alue mitä selvimmin Suomen siirtolaisten lähtöaluetta.

Entisen maakunta-arkiston kokoelmiin kuuluu myös merkittävänä osana yli 50 000 nidettä käsittävä kirjasto, joka koostuu lähinnä historian alaan liittyvästä kirjallisuudesta. Kirjoja ei kuitenkaan anneta kotilainaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]