Kamen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamen
vaakuna
vaakuna

Kamen

Koordinaatit: 51°35.5′N, 7°39.7′E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Hallintopiiri Arnsberg
Piirikunta Unna
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 40,93[1] km²
Korkeus 68[1] m
Väkiluku (31.12.2022) 43 058[2]
 – Väestötiheys 1 052 as./km²









Kamen on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksassa. Se sijaitsee Westfalenin alangon eteläreunalla Ruhrin alueen itäosassa välittömästi Dortmundin koillispuolella. Vuoden 2022 lopussa Kamenissa oli 43 058 asukasta[2]. Kaupungin halki, keskustan eteläpuolitse virtaa 32-kilometrinen Seseke-joki. Kamenin naapurikunnat pohjoisesta myötäpäivään ovat Bergkamen, Hamm, Bönen, Unna, Dortmund ja Lünen.

Lippen sivujoki Seseke virtaa Kamenin halki.
Kamen sijaitsee tiheästi asutun Unnan piirikunnan keskiosassa. Pienessä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Kamenin kaupunginosat ovat Kamen-Mitte, Methler, Heeren-Werve, Südkamen, Derne ja Rottum.

Nykyisen Kamenin alueella on ollut ihmisasutusta jo neoliittisella kaudella. Alueelta on löytynyt todisteita myös roomalaisasutuksesta kristillisen ajanlaskun alusta ja kansainvaellusten ajalta 400- ja 500-luvuilta. Varhaisin asiakirjamaininta Kamenista on vuodelta 1050. Kaupunki muodostui vähitellen useista toisiinsa kiinnikasvaneista kylistä, mikä näkyy edelleen epäsäännöllisenä ruutukaavana. Kaupunginmuuri valmistui vuonna 1243. Kamenille myönnettiin kaupunkioikeudet vuonna 1346. Keskiajan lopulla kaupungin pinta-ala oli noin 29 hehtaaria ja väkiluku noin puolitoista tuhatta. Hansa-liiton rappeutumisen myötä myös Kamenin taloudellinen merkitys alkoi vähentyä 1400-luvun lopulta alkaen. Kaupungin alennustilaa pahensivat suurpalot, joita sattui runsaasti 1400-luvulta aina 1700-luvulle. Kulkutaudit, kuten rutto, verottivat väkilukua. Kamen taantui kaupunkipahaseksi, jonka asukkaat saivat elantonsa enimmäkseen maataloudesta. Pysähtyneisyyden aika päättyi kaivosteollisuuden myötä 1800-luvulla, ja väkiluku kääntyi voimakkaaseen kasvuun. 1980-luvulla kaivosteollisuus tuli tiensä päähän.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pauluskirkon torni on Kamenin tunnusmerkki.

Pauluskirkon (saks. Pauluskirche) hiekkakivestä rakennettu torni on peräisin 1100-luvulta, kun taas kirkon laiva edustaa uusromanttista tyyliä vuosilta 1844–1849. Pauluskirkon tornin vinosta katosta on tullut Kamenin tunnusmerkki. Weiße Straße ja Alter Markt sijaitsevat ydinkeskustassa, ja niitä reunustavat hyvin säilyneet ristikkotalot, kuten Rathausapotheke, joka on yksi harvoja ristikkotaloja, jossa on avoin kolonnadi. Heeren-Werven kaupunginosassa sijaitsee 1606 valmistunut varhaisbarokkinen Heerenin linna (saks. Schloss Heeren). Methlerissä sijaitsee puolestaan 1100-luvulta peräisin oleva myöhäisromanttinen hallikirkko, Margareetan kirkko (saks. Margaretenkirche). Se on rakennettu vanhemman kirkon raunioille, joiden alkuperä ulottuu luultavasti 1000-luvun vaihteeseen.

Vuonna 1846 valmistunut Seseke-joen silta (saks. Sesekebrücke, jota kutsutaan myös nimellä Fünf-Bogen-Brücke) kuuluu Saksan vanhimpiin yhä käytössä oleviin rautatiesiltoihin. Seseken silta ja Karl Friedrich Schinkelin luonnoksen pohjalta rakennettu Kamenin rautatieasema (1848) sijaitsevat Ruhrin alueen teollista historiaa esittelevän Route der Industriekultur -reitin varrella, joka puolestaan on osa laajempaa temaattista kokonaisuutta nimeltään Euroopan teollisen perinteen reitti, (saks. Europäischen Route der Industriekultur, engl. European Route of Industrial Heritage).

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamen on tunnettu gastronomiastaan. Keskustan baarit, ravintolat ja kapakat houkuttelevat asiakkaita myös kaupungin ulkopuolelta. Kaivosyhtiö Bergwerk Ostin ("Zeche Monopol") entiselle sijaintipaikalle on rakennettu teknologiapuisto. Yhdysvaltalaisella monialayritys 3M:llä ja saksalaisella Kettlerillä on tuotantolaitoksia Kamenissa. Rautatieaseman ympäristössä puolestaan sijaitsee muun muassa hammaspyörävalmistaja Lechleitnerin tuotantolaitos. Keskikaupungilla on vuonna 1857 perustetun säästökassan (Städtische Sparkasse) pääkonttori. Sportzentrum Kaiserau on taasen valtakunnallisesti tunnettu jalkapalloilijoiden ja yleisurheilijoiden harjoittelukeskus.

Kamenin kautta kulkee rautatie DortmundHamm. Etäisyys Dortmundin päärautatieasemalta Kamenin asemalle on 16 kilometriä ja Kamen-Methlerin asemalle puolestaan 12 kilometriä. Kamen tunnetaan vilkkaasta moottoritieristeyksestään, Kamener Kreuzista, jossa yhtyvät moottoritiet A 1 (Lyypekki–Saarbrücken) ja A 2 (Oberhausen–Berliini). Risteys sijaitsee keskustan koillispuolella. Kaupunkialueen halki kulkevat valtatiet B 61 ja B 233. Kamenin sisäistä julkista liikennettä hoitavat useat bussilinjat.

Kuuluisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamenissa syntyneitä tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa:

Lisäksi kaupungissa ovat vaikuttaneet muun muassa teologi Hermann Hamelmann (1526–1595) sekä teologi ja kirjailija Anton Praetorius (1560–1613).

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[3]

  1. a b Daten und Fakten Stadt Kamen. Viitattu 16.7.2023. (saksaksi)
  2. a b Bevölkerung nach Gemeinden Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 16.7.2023. (saksaksi)
  3. Städtepartnerschaften Stadt Kamen. Viitattu 16.7.2023. (saksaksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Westfälischer Städteatlas; Band: I; 10 Teilband. Im Auftrage der Historischen Kommission für Westfalen und mit Unterstützung des Landschaftsverbandes Westfalen-Lippe, hrsg. von Heinz Stoob † und Wilfried Ehbrecht. Stadtmappe Kamen, Autor: Heinz Stoob. ISBN 3-89115-337-6; Dortmund-Altenbeken, 1975.
  • Kamen - Bilder einer liebenswerten Stadt; Autoren: Ulrich Bonke / Stefan Milk. ISBN 978-3-89861-530-3; Klartext-Verlagsgesellschaft, 2005.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]