Kajottikurpitsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kajottikurpitsa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cucurbitales
Heimo: Kurkkukasvit Cucurbitaceae
Suku: Kajottikurpitsat Sechium
Laji: edule
Kaksiosainen nimi

Sechium edule
(Jacq.) Sw.

Katso myös

  Kajottikurpitsa Wikispeciesissä
  Kajottikurpitsa Commonsissa

Kajottikurpitsa (Sechium edule) on monivuotinen kurkkukasveihin kuuluva köynnös.[1] Sen hedelmät ovat 10–20 cm pitkiä, päärynänmuotoisia ja ruoaksi kelpaavia.[2]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajottikurpitsan varsi kasvaa 10 m pitkäksi. Lehdet ovat 3- tai 5-halkioiset, niiden leveys on 8-18 cm ja pituus 9-22 cm. Kasvilla on erikseen hede- ja emikukat. Hedekukat kasvavat pieninä terttuina 10-30 cm kukkavarren päässä, ja niissä on viisi selvästi toisitaan erottuvaa terälehteä. Emikukan terälehdet ovat kasvanet yhteen tötteröksi. Hedelmät muodostuvat yksitellen, joskus pareittain.[3]

Kajottikurpitsa on ikiaikainen viljelykasvi, mutta sen siemeniä tai siitepölyä ei ole säilynyt arkeologisiin löytöihin. Kronikoitsijoiden mukaan sitä on viljelty Meksikossa ennen eurooppalaisten tuloa. Sen lähimmät villit sukulaiset elävät Mesoamerikassa. Viljely on levinnyt Antilleille ja Etelä-Amerikkaan 1700- ja 1800-luvulla, ja samoihin aikoihin se vietiin Eurooppaan ja sieltä Afrikkaan, Aasiaan ja Australiaan. Pohjois-Amerikassa viljely alkoi 1800-luvun loppupuolella.[3]

Kasvi menestyy lämpimässä ilmastossa, ja tarvitsee kuusi tuntia auringon valoa ennen kuin se kukkii.[2]

Kajottikurpitsaa voidaan syödä raakana tai kypsennettynä. Sen yleisimmät käyttötavat muistuttavat kesäkurpitsan käyttöä, mutta Latinalaisessa Amerikassa siitä tehdään samanlaista makeaa piirakkaa kuin kurpitsasta.[2]

  1. kajottikurpitsa (Suomalaisen nimen lähde: Vanamon toimikunta) Kassu Finto. Viitattu 29.5.2016.
  2. a b c Chayote Squash Specialty Produce. Viitattu 29.5.2016.
  3. a b R. Lira Saade: Chayote Neglected Crops : 1492 from a Different Perspective. 1994. J.E. Hernándo Bermejo and J. León (eds.). Plant Production and Protection Series No. 26. FAO, Rome, Italy. p. 79-84.. Purdue University. Viitattu 29.5.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]